Ukrainan sota nosti varusmiesten puolustustahdon ennätyslukemiin

Maanpuolustustahto on kasvanut myös reserviläisten keskuudessa.
Uudet alokkaat pedeissään Santahaminan varuskunnassa Helsingissä loppiaisena 6. tammikuuta 2020. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Uudet alokkaat pedeissään Santahaminan varuskunnassa Helsingissä loppiaisena 6. tammikuuta 2020. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Varusmiesten maanpuolustustahto on noussut ennätyslukemiin, ilmenee joulukuussa kotiutuneille varusmiehille tehdyn loppukyselyn tuloksista.

Kotiutuvien varusmiesten loppukyselyssä arviot annetaan asteikolla 1–5. Joulukuussa 2022 kotiutuneiden kyselyssä varusmiesten maanpuolustustahto (4,5), luottamus joukon suorituskykyyn sodassa (4,0) ja palvelusmotivaatio (3,9) nousivat ennätykselliselle tasolle.

Kauttaaltaan nousua on tapahtunut vuoden 2022 aikana juuri varusmiesten maanpuolustustahdon ja palvelusmotivaation osalta.

– Ukrainan sota on kirkastanut maanpuolustuksen merkitystä, pääesikunnan koulutuspäällikkö, eversti Kari Pietiläinen kommentoi tuloksia Twitterissä.

Lisäksi muun muassa tyytyväisyys henkilökuntaan (4,3) sekä armeija-aikaan (4,2) ovat säilyneet korkealla tasolla. Varusmiesjohtajista upseerikokelaat saavat arvosanan 4,3 ja ryhmänjohtajat 4,0.

Maanpuolustustahto on kasvanut myös reserviläisten keskuudessa, sillä vuosittaisen reserviläiskyselyn tulokset olivat myös ennätyskorkealla. Reserviläiset arvioivat maanpuolustustahtonsa keskimäärin arvosanalla 4,7.

 

Sotatilanteessa apua odotettaisiin eniten lähialueilta, erityisesti Ruotsilta, Virolta ja Norjalta.
Puolustusmenojen riittämättömyys ja huoli turvallisuustilanteesta saivat ministerin jättämään tehtävänsä.
Pohjoismaiden yhteisestä taisteluasusta on löytynyt vakava vika, joka on pysäyttänyt varusteen käytön Norjassa.
Mainos