Kuopion Savilahdessa 2.–3. syyskuuta järjestetty Suojaan 2026 -väestönsuojeluharjoitus onnistui kaupungin mukaan sille asetettujen tavoitteiden osalta.
Yli 2 000 osallistujan harjoituksessa testattiin suuren väestömäärän suojaamista yhteiskäyttöiseen kallioväestönsuojaan sekä väestönsuojan käyttökuntoon saattamista, väestömassan siirtämistä suojaan ja toimintaa suojautumisen aikana.
Samalla harjoiteltiin viranomaisten, järjestöjen, oppilaitosten, yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden yhteistoimintaa häiriötilanteessa. Harjoitus ei ollut merkki todellisesta vaarasta, vaan suunniteltu ja ennakoitu toimenpide, jonka tarkoituksena on lisätä turvallisuutta ja parantaa yhteistoimintakykyä.
Harjoituksen keskeinen tavoite oli selvittää, miten väestönsuoja saadaan nopeasti käyttökuntoon ja miten toimitaan tilanteessa, jossa viranomaiset antavat suojautumiskehotuksen. Samalla harjoiteltiin henkilöiden konkreettista koulutusta väestönsuojeluun ja suojautumisen aikaiseen toimintaan.
Harjoituksen aikana testattiin myös viestinnän ja tiedottamisen toimivuutta sekä pitkäaikaiseen suojautumiseen liittyviä järjestelyjä, kuten vedenjakelua ja muonitusta. Digitaalista koulutusmateriaalia tuotettiin jatkokäyttöä varten, ja henkilöstöä koulutettiin väestönsuojelun eri tehtäviin.
– Arvioimme harjoituksen johdossa, että väestönsuojelutehtäviin koulutettu ryhmä osoitti hienosti kykynsä tehtävän toteuttamiseen. Harjoitus vahvisti alueen toimijoiden valmiutta toimia yhdessä erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, valmiuspäällikkö Antti Haataja Pohjois-Savon pelastuslaitokselta toteaa tiedotteessa.
Harjoitusta oli seuraamassa valtakunnallinen ja kansainvälinen vierailijaryhmä. Heille harjoitus tarjosi konkreettisen esimerkin suomalaisesta varautumisesta ja väestönsuojelusta.
– Harjoituksella emme luoneet pelkästään myönteistä Kuopio-kuvaa, vaan koko Suomen maakuvaa varautumisen huippuosaajamaana. Harjoittelemme säännöllisesti erilaisten kriisien varalta – se on viisautta, vastuullisuutta ja välittämistä. Varautumalla rakennamme turvallista yhteisöä, joka toimintakykyinen eri tilanteissa, Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti kuvaa.
Harjoitus toi esiin kehittämiskohteita, joita hyödynnetään valmiussuunnittelussa ja harjoitustoiminnan kehittämisessä. Keskeisimmät kehittämistarpeet liittyivät kuulutusten ja äänentoiston toimivuuteen, aikataulujen hallintaan sekä ennakkoviestinnän koordinointiin.
Lisäksi havaittiin tarvetta kehittää väestönsuojassa annettavaa opastusta esimerkiksi tilojen käyttöön ja toimintaohjeisiin liittyen.
Harjoituksen aikana tietoliikenneverkot säilyivät toimintakykyisinä suuren käyttäjämäärän kuormituksesta huolimatta. Puhelinyhteydet toimivat koko harjoituksen ajan, vaikka verkossa havaittiinkin ajoittaista hidastumista.
Väestönsuojan ydintoiminnot ja henkilöstön käytännön toiminta sujuivat pääosin hyvin, esimerkiksi sähkökatkon tullessa varavoima käynnistyi nopeasti ja puhdistus- ja huoltotoiminta tiloissa oli tehokasta.
Suojaan 2026 -harjoituksessa testattiin myös tilapäisen väestönsuojan rakentamista. Vaikka kokonaisuus jäi muun harjoitustoiminnan rinnalla pienemmälle huomiolle, sen harjoittelulla on viranomaisnäkökulmasta erittäin suuri merkitys.
Kokemukset muun muassa Ukrainan sodasta ovat osoittaneet tilapäisten suojaratkaisujen tärkeyden osana väestönsuojelua.
LUE MYÖS:
Amerikkalaismedia esittelee: Näin Suomessa rakennetaan ydinsuoja tuhansille ihmisille (VU 20.2.2026)
