Ilman julkisia kutsuntoja Venäjä mobilisoi 20 000 ihmistä kuukaudessa Ukrainan sotaan pakottamalla vankeja, velallisia ja muuta ”epäluotettavaa väestöä” armeijaan, sanoo Ukrainan tiedustelupalvelun (GUR) edustaja Andri Yusov Euromaidan Pressin mukaan.
Yusov vahvistaa GUR:n aiemman arvion, että Venäjä mobilisoi ”eri tavoin” noin 20 000 miestä kuukaudessa Ukrainansotaan.
– Eri tapoja ovat vankien värvääminen sopimuksiin, velallisten pakottaminen ja ”epäluotettava väestö”. Vapaaehtoisista ei puhuta, Yusov selitti.
Samaan aikaan Venäjä jatkaa rutiininomaista asevelvollisuutta ja harjoittaa laajalti ”pakkosopimusten allekirjoittamista” jo aiemmin värvättyjen sotilaiden kanssa.
– Heidät on kutsuttu palvelukseen rikossyytteen uhalla, jos he kieltäytyvät allekirjoittamasta (uutta) sopimusta, Yusov sanoo.
Hän korostaa, että tällaisissa olosuhteissa ”puhuminen näiden ihmisten motivaatiosta, ideologiasta, ’rakkaudesta’ kotimaataan kohtaan, ei ole tule kysymykseen, varsinkin kun kyse on alistetuista alueista”.
Aiemmin Yusov kertoi, että Moskova pelkää mellakoita, eikä siksi ilmoita julkisesti mobilisaatiosta. Samalla kuitenkin valmistelee valtiokoneistoa uusia kutsuntoja varten.
University College Londonin historian professori Matt Kuldkeppin mukaan Venäjän ”osittaisen mobilisoinnin” vaikutukset merkitsevät etnistä puhdistusta (koska se kohdistuu suhteettoman paljon kansallisiin vähemmistöihin) ja sosiaaliseen puhdistukseen (se yhteiskunnan haavoittuviin osiin suhteettoman paljon).
– (Vladmir) Putinin hallinto näkee ne kulutustavarana. Ja kulutettuja ne ovat, hän kirjoittaa X-viestipalvelussa.
The effects of Russia's 'partial mobilisation' amount to ethnic cleansing (with national minorities disproportionately affected), and social cleansing (vulnerable elements in the society disproportionately affected). Putin's regime sees them as expendable, and expended they are. https://t.co/6tvuVOMi30
— Mart Kuldkepp @martkuldkepp.bsky.social (@KuldkeppMart) October 22, 2023
