Suhoi Su-57-hävittäjän – mahdollisesti kaksipaikkaisen Su-57D-version – putoaminen Moskovan lähellä 23. heinäkuuta 2026 yhdistettiin heti useissa venäläisissä epävirallisissa lähteissä Moskovan reserviläisistä kootun BARS Moskva -ilmatorjuntayksikön toimintaan.
Myöhemmin InformNapalm -yhteisö ilmoitti, että venäläiset todella ampuivat alas oman koneensa ja että tapaus olisi ollut seurausta ukrainalaisten kyberyksiköiden operaatiosta. Yhteisön mukaan ne onnistuivat ”muuttamaan Venäjän ilmatorjuntajärjestelmän omien lavettien tuhoamiseen tarkoitetuksi aseeksi”.
InformNapalmin mukaan operaatio perustui analyysiin venäläishenkilöstön koulutuksesta, käytössä olevasta ohjelmisto- ja laitteistokokonaisuudesta, taistelutoiminnan algoritmeista sekä järjestelmästä löydetyistä haavoittuvuuksista. InformNapalm julkaisi myös videon, jossa BARS Moskva käyttää Lis-2-ilmatorjuntadrooneja. Videolla näkyy myös yksikön käyttämää ohjelmistoa.
Sitä, miten tällainen omien tulituksen aiheuttava operaatio olisi käytännössä toteutettu, ei kuitenkaan ole kerrottu. Myös BARS Moskvan kyky ampua Su-57 itsenäisesti alas vaikuttaa kyseenalaiselta.
Yksiköllä on käytössään ilmatorjuntadrooneja ja -konekiväärejä ja korkeintaan olkapääohjuksia (MANPADS). Kaikkien näiden järjestelmien käyttö edellyttää näköhavaintoa maalista.
Jos suljetaan pois mahdollisuus, että BARS-yksikön sotilas olisi tahallaan tuhonnut Su-57:n, jäljelle jää kaksi todennäköisempää vaihtoehtoa:
Ensimmäinen liittyy Citadel-tyyppisiin autonomisiin järjestelmiin, jotka on varustettu 30 millimetrin automaattitykillä. Niiden ilmoitetaan kykenevän havaitsemaan ja tuhoamaan kohteita itsenäisesti.
Mikäli tällaisia järjestelmiä on BARS Moskvan käytössä, niiden ohjausjärjestelmään kohdistunut luvaton tunkeutuminen voisi teoriassa mahdollistaa myös Su-57:n kaltaisen maalin tuhoamisen. Tätä tukee se, että kone syöksyi maahan välittömästi noustuaan ilmaan Kubinkan lentotukikohdasta, jolloin se lensi vielä suhteellisen matalalla.
Toinen mahdollisuus on, että hyökkääjät olisivat päässeet käsiksi ilmatilannekuvaa ylläpitävään järjestelmään ja muuttaneet sen tietoja. Tällöin Su-57 olisi voitu merkitä vihamieliseksi kohteeksi, minkä seurauksena Venäjän asevoimien 1. Ilmatorjunta- ja ohjuspuolustusarmeija olisi voinut avata tulen konetta vastaan keskipitkän tai pitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmillä.
Toistaiseksi ei kuitenkaan ole löytynyt yhtään videota, joka osoittaisi ilmatorjuntaohjusten laukaisun Moskovan alueella koneen putoamisen aikaan. Kyberoperaation osallisuudesta Su-57:n putoamiseen ei myöskään ole riippumatonta vahvistusta.