Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettunut suojelemaan Venäjän öljylaitoksia, Ukraina pelaa ne kortit, mitä sillä on jälhellä.
Ensin Trump julisti Yhdysvaltojen ostavan Venäjän dieseliä. Sen jälkeen raportoitiin häiriöistä Yhdysvaltain tuessa Ukrainalle, muun muassa Starlink-järjestelmässä. ISW:n mukaan Ukraina sai kuitenkin eilen takaisin rajoittamattoman pääsyn asevoimien käyttämään Starshield-satelliittiverkkoon.
Viime aikojen kehityskulku on aiheuttanut Kiovassa ennennäkemätöntä huolta, The Atlanticin artikkeli luonnehtii.
Viime perjantaina hetkeksi toi iloa se, ettei Vladimir Putinin presidentillinen lentokone päässyt laskeutumaan Moskovaan, sillä ukrainalaisdroonit olivat juuri tuolloin pakottaneet kaikki kaupungin lentokentät kiinni.
Ukrainan joukot ovat löytäneet uusia tapoja aiheuttaa vahinkoa Venäjän taloudelle ja vaikeuttaa ihmisten jokapäiväistä elämää.
Uudeksi iskukohteeksi ovat nousseet Venäjän datakeskukset. Ukraina on iskenyt lokakuun 8. päivän jälkeen ainakin neljään datakeskukseen, joita se oli aiemmin välttänyt kohteina.
Iskut ovat aiheuttaneet laajoja häiriöitä verkkopalveluissa. Niistä ovat kärsineet muun muassa venäläisten suosimat pankki-, kartta-, taksi- ja kuljetussovellukset.
Erityisesti kohteena ovat olleet teknologiayhtiö Yandexin datakeskukset. Yhtiön palvelut ovat keskeinen osa Venäjän digitaalista taloutta, ja miljoonat venäläiset käyttävät niitä päivittäin. Venäläisen Kommersant-talouslehden mukaan Yandexin datakeskusten vaurioiden korjaaminen voi kestää jopa kuusi kuukautta.
Samaan aikaan Ukraina on jatkanut Moskovan lentoliikenteen häiritsemistä drooneilla. Lennokit ovat pakottaneet Venäjän viranomaiset sulkemaan lentokenttiä lähes päivittäin syyskuun alusta lähtien.
Viime viikolla Moskovan lentokentillä peruttiin droonien aiheuttamien ilmatilarajoitusten vuoksi yhteensä 345 lentoa.
Tekoälydroonit voisivat lamauttaa lentokentät
Ukrainan droonioperaation kaksi suunnittelijaa kertovat The Atlanticille, ettei operaatio ole riippuvainen Yhdysvaltain teknologiasta tai tiedustelutiedoista.
Valmiina on myös huomattavasti kunnianhimoisempi suunnitelma. Sen mukaan Ukraina käyttäisi tekoälyohjattuja drooneja suurina parvina. Ne kykenisivät ohittamaan Venäjän ilmapuolustuksen ja iskemään Moskovan sekä muiden kaupunkien lentokentille.
Yksi suunnitelman laatijoista kertoo, että tällaisia drooneja aletaan pian valmistaa suuressa mittakaavassa.
Presidentti Volodymyr Zelenskyi ei ole toistaiseksi antanut lupaa suunnitelman toteuttamiseen täydessä laajuudessaan, sillä siinä on riskejä siviili-ilmailulle.
Vaikka Trump puuttui tilanteeseen turvatakseen Venäjältä saatavan dieselin toimitukset, hän ei ole kommentoinut viimeaikaisia iskuja Venäjän lentokentille ja datakeskuksiin. Kun presidentti viime kuussa kehotti Zelenskyi’ä lopettamaan Venäjän öljynjalostamoiden pommittamisen, hän samalla kannusti Ukrainaa etsimään muita iskukohteita.
– Muita kohteita on vaikka kuinka paljon, Trump sanoi.
Ukraina on toisaalta myös iskenyt uudelleen öljylaitoksiin, sillä Moskovakaan ei noudattanut Trumpin viime perjantaina julistamaa ”energiatulitaukoa”. Samaan aikaan Venäjä on syyskuusta alkaen kiihdyttänyt voimakkaasti iskujaan Ukrainan siviilikohteisiin. Syyskuun 1.–24. päivän välillä iskuissa kuoli ainakin 200 ukrainalaista ja haavoittui yli 1200.
Sodan tässä vaiheessa eskalaatio toimii molempiin suuntiin, ja Venäjä voi myös polkea niitä sodankäynnin sääntöjä, joita se ei vielä ole rikkonut.
Trump on siirtynyt sotaa käyvien osapuolten välisen sovittelijan roolista Venäjän kanssa sopimuksia tekeväksi neuvottelijaksi, mikä asettaa Zelenskyin vaikean valinnan eteen. Joko hänen on hyväksyttävä Trumpin ja Putinin vaatimukset sodan lopettamisesta Venäjän ehdoilla tai löydettäviä uusia keinoja jatkaa taistelua Yhdysvaltain tuella tai ilman sitä.
Ukraina ei toteuttanut uhkaustaan
Kun Zelenskyi ilmoitti operaation aloittamisesta syyskuun alussa sanomalla, ettei Venäjän ilmatila ”ole enää turvallinen”, Ukrainalla ei ollut vielä riittävästi drooneja Moskovan lentokenttien pitkäaikaiseen jumiuttamiseen. Tuolloin vain yksi ulkomainen lentoyhtiö, Air Tanzania, keskeytti hetkeksi lentonsa Moskovaan. Suuret kansainväliset lentoyhtiöt jatkoivat liikennöintiä normaalisti.
– Emme toteuttaneet uhkaustamme, yksi operaation suunnitteluun osallistuneista ukrainalaisvirkamiehistä sanoo The Atlanticille turhautuneena.
Ukrainan sotilasjohdossa ei silti uskota, että uudetkaan iskut välttämättä riittäisivät pakottamaan Venäjää oikeisiin neuvotteluihin.
– Jos Yhdysvallat asettuu Venäjän puolelle, Ukrainalle ei jää juuri muita vaihtoehtoja kuin luopua iskujen asteittaisesta koventamisesta ja pyrkiä rauhaan, yksi droonioperaation suunnittelijoista arvioi.
Hänen mukaansa Venäjän talous ole romahtamassa ainakaan lähiaikoina, ja Ukrainan on muutettava strategiaansa, mikäli Yhdysvallat jatkaa Venäjän talouden tukemista.
Ukrainalla on edelleen lukuisia keinoja vaikeuttaa elämää Venäjällä, mutta Vladimir Putinin pakottaminen tulitaukoon vaatii todennäköisesti enemmän.
LUE MYÖS:
Moskovan lentoasemat kaaoksessa – Ukraina hyökkäsi drooneilla ja ilmapalloilla
Venäjän suunnitelma: Kiova, Harkova ja Odessa lamautetaan kuukaudessa