– Sääolosuhteet eivät ole olleet otolliset, ja se on yksi tärkeä syy, miksi Ukraina ei ole käynyt hyökkäykseen. Toinen on ukrainalaiset ymmärtävät hyökkäyksen riskin. Jos hyökkäys epäonnistuu, niin siitä tullaan vetämään erilaisia johtopäätöksiä. Osa johtopäätöksistä saattaa olla sellaisia, että Ukrainan pitäisi lähteä neuvottelemaan rauhasta, sanoo Aleksanteri instituutin vieraileva tutkija ja sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Verkkouutisille.
– Jos Ukraina ei pysty parantamaan asemiaan, niin etenkin eurooppalaisissa pääkaupungeissa voidaan alkaa kyseenalaistamaan Ukrainan tukemista tulevaisuudessa. Toimintapaine on niin kova, että Ukrainan on pakko lähteä hyökkäykseen.
Käihkön mukaan Ukrainalla on siis käytännössä poliittinen pakko tehdä jonkinlainen vastahyökkäys tämän kevään tai kesän aikana. Käihkö ei osaa sanoa, että onko kyse päivistä tai viikoista, milloin hyökkäys tapahtuu.
Yksi mahdollinen syy sille, ettei Ukraina ole hyökännyt on, että se on odottanut saavansa kaiken sille luvatun aseavun. Vasta nyt ollaan tilanteessa, jossa Ukraina on saanut lähes kaiken sille luvatusta avusta. Toisaalta aseapu on viivyttänyt hyökkäyksen aloittamista.
– Ukrainan länsimailta saamat aseet ovat ukrainalaisille uusia. Miehistön koulutus on vienyt aikaa. Toinen asia on se, että Ukraina haluaa nopeita tuloksia. Se tarkoittaa, että heidän on käytävä liikesodankäyntiä ja onnistuttava siinä. Liikesodankäynti vaatii paljon koulutusta sekä johdolle että miehistölle. Koulutus on avainasemassa, jotta Ukraina voi onnistua.
Ukraina pyrkii yllättämään
Ukrainan puolustusministerin neuvonantaja Yuriy Sak sanoi keskiviikkona, että Ukrainan vastahyökkäys on jo alkanut. Hän korosti sitä, että Ukrainan vastahyökkäys ei lähde pillin vihellyksestä eikä sillä voida odottaa olevan selkeää alkua tai loppua. Hänen mukaansa vastahyökkäys tulee todennäköisesti olemaan sarja erilaisia operaatioita.
Dosentti Ilmari Käihkö jakaa Sakin näkemyksen.
– Odotuksena tuntuu olevan, että Ukraina lähtee yhdestä suunnasta pyrkimään niillä joukoilla, joita se on koonnut. Se ei kuitenkaan ole välttämättä se, mitä tapahtuu. Alleviivaan sitä, että kukaan ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan, hän sanoo.
Hänen mukaansa viime viikolla tapahtuneet hyökkäykset saattavat olla valmistelua varsinaiselle vastahyökkäykselle ja niiden pyrkimyksenä on ollut pehmittää Venäjän puolustusta.
– Ukrainalla oli viime vuonna kaksi onnistunutta hyökkäystä. Ensin oli Harkova ja sen jälkeen Herson. On todennäköistä, että vastahyökkäyksestä tulee enemmän Hersonin tyylinen pidempi vääntö kuin Harkovan tyylinen nopea isku ja läpimurto. Voi olla, että Ukraina testaa eri paikkoja, ja jos jostain päästään läpi, niin Ukraina keskittää voimia sinne, Käihkö sanoo.
Vastahyökkäyksestä tie rauhaan
Käihkö uskoo sodan jatkuvan pitkään, vaikka Ukrainan vastahyökkäys onnistuisikin. Onnistumisen mahdollisuuksia nostaa tuhat kilometriä pitkä rintamalinja Viivästynyt hyökkäys on mahdollistanut sen, että Venäjä on voinut vahvistaa puolustustaan etelässä, joka on strategisesti tärkeä alue, ja Ukrainan tärkein hyökkäyssuunta.
– Etelä on Ukrainan tulevaisuuden kannalta hyödyllisin alue. Se on taloudellisesti tärkein ja siellä on Krim, jonka uhkaaminen voi hyödyttää Ukrainaa. Venäjä tietää tämän ja sen takia etelä onkin hyvin linnoitettu.
Käihkö uskoo Ukrainan varanneen vastahyökkäystä varten ainakin joitain kymmeniä tuhansia sotilaita, joiden avulla se pyrkii saavuttamaan ylivoiman jollain rintamalohkolla. Pitkä rintamalinja mahdollistaa sen, ettei Venäjälläkään riitä miehiä kaikkialle. Toisaalta keskittämisessä on Käihkön mukaan omat riskinsä:
– Ukraina haluaa yllättää ja se puoltaa teoriaa, että Ukraina yrittää päästä monesta paikasta läpi, ja tehdä harhautuksia Venäjää varten. Toinen ongelma on keskittämisessä se, että jos Ukraina kokoaa joukkoja yhteen paikkaan, niin joukot altistuvat Venäjän tykistötulelle ja ilmaiskuille.
Käihkö uskoo, että Ukraina pystyy vastahyökkäyksellä parantamaan asemaansa, mutta ei välttämättä heti ratkaisemaan sotaa. Vastahyökkäys voi olla alueiden takaisinvaltaamista tai iskuja Venäjän huoltoyhteyksiin.
– Vastahyökkäysten tavoitteena voi olla alueelliset valtaukset, mutta tavoitteena voi yhtä hyvin olla tappioiden aiheuttaminen Venäjälle. Keskustelussa unohdetaan usein, että sodankäynti johtaa poliittisiin saavutuksiin ja viime kädessä rauhaan. Rauhaan voi olla monia teitä.
