Pitkän sotilasuran Ison-Britannian armeijassa aina Pohjois-Irlannista Afganistaniin asti tehnyt eversti evp. Richard Kemp kirjoittaa The Telegraphissa, että sodankäynnissä talvi yleensä suosii puolustajaa, mutta tällä kertaa ei.
Sen lisäksi, että Ukrainalla tulee olemaan vaikea vapauttaa talviolosuhteissa Venäjän siltä miehittämiä alueita, odottaa maata hänen mukaansa länsimaiden „talvipetos“.
– Euroopan talvella tulee olemaan suurin strateginen vaikutus sotaan ja Ukraina on todennäköisemmin sen häviäjä. Kun eurooppalaismedia kyllästyy kylmään eikä taisteluista uutisoitavaa juuri ole, siirtyy huomio pikemminkin kotimaan ongelmiin.
Kempin mukaan näitä ongelmia vahvistaa talouskriisi, jota voimistaa Vladimir Putinin aloittaman sodan vaikutusten vahvistuminen.
– Samalla, kun eurooppalaiset ovat sokeasti kyllästäneet itsensä halvalla venäläisellä energialla, Putin on vuosia houkutellut heitä tähän strategiseen ansaan. Hänen rahoituksensa, disinformaationsa ja vaikuttaja-agenttinsa ympäristöliikkeessä ovat lisänneet riippuvuutta Venäjästä sekä olleet keskeisesti estämässä liuskekaasun hyödyntämistä Euroopassa ja lopettamassa ydinenergiaa Saksassa, jossa ovat voimakkaasti vaikuttaneet Moskovan 1980-luvulla rahoittaman ydinaseiden vastaisen liikkeen pohjalle perustetut vihreät puolueet.
Kemp kirjoittaa Putinin tavoitelleen Venäjän taloudellisen hyödyn lisäksi poliittisen vipuvarren saamista juuri tällaisia tilanteita varten.
– Kesäkuussa Venäjä oli vähentänyt kaasutoimituksia 60 prosenttiin aiemmasta. [Euroopan] maat pohtivat talven lähestyessä, kuinka he minimoisivat taloudellisen vahingon jo muutenkin heikentyneille talouksilleen.
Eurooppalaiskuluttajilla voi olla edessään vielä jyrkempi kaasun hinnan nousu.
– Tästä seuraava laaja äänestäjien tyytymättömyys vie poliitikkojen huomion ja pakottaa heidät arvioimaan uudelleen jo muutenkin horjuvaa tukeaan Ukrainalle, erityisesti, kun Venäjälle asetetut ankarat pakotteet eivät näytä toivotulla tavalla rajoittavan Putin aggressiota.
Kempin mukaan ”Putin tietää, kuinka kiristää ruuvia niin kauan, että Euroopan maat alistuvat”. Tällainen kiristys olisi energiahanojen sulkeminen kokonaan.
– Tämän uhkan edessä nämä maat suostuvat Putinin tarjoamaan aselepoon marraskuussa järjestettävässä G20-kokouksessa. Rauhanehtoina ovat, että hän saa pitää Donbasin, Krimin ja koko valtaamansa Ukrainan etelärannikon. Hän puhuu kansojen itsemääräämisoikeudesta ja vetoaa kansanäänestyksiin, jotka hänen mukaansa osoittavat näiden alueiden asukkaiden tahdon liittyä Venäjään. Hän kohdistaa vetoomuksen Ukrainan sijaan eurooppalaisille, joiden talousvaikeudet helpottaisivat.
Kemp kirjoittaa ”tämän viestin olevan yhtä houkutteleva [Yhdysvaltain] presidentti [Joe] Bidenille kuin hänen Euroopan kollegoilleenkin”.
– Amerikka kärsii myös taloudellisia vahinkoja, joista Biden poikkeuksetta syyttää Putinin sotaa. Hän tuli paljastaneeksi mielentilaansa viime viikolla New York Timesissa julkaisemassaan artikkelissa. Samalla, kun hän vakuutti Venäjälle Yhdysvaltojen Ukrainalle tarjoaman sotilaallisen avun olevan rajallista, hän kirjoitti: “En aio painostaa Ukrainan hallitusta tekemään alueluovutuksia”. Tämä oli ensimmäinen kerta moneen kuukauteen, kun merkittävän kansakunnan johtaja mainitsi alueluovutusten mahdollisuuden.
Hänen mukaansa ”johtajat tuntevat houkutusta tarttua Putinin tarjoamaan rauhaan ja vetää pois tukensa [Ukrainan presidentiltä Volodymyr] Zelenskyiltä.”
– Tähän mennessä näännytyssodan on sanottu suosivan Ukrainaa. Tätä tullaan pian koettelemaan. Saattaa olla, että se on alun perinkin muodostettu vääränlaisille perusteille: Venäjä on yleensä historiassaan aloittanut sodat huonosti, mutta onnistunut lopulta aikaa myöten kokoamaan valtavat voimavaransa ja miesvoimansa. Ja ukrainalaiset ovat täysin riippuvaisia ulkomaalaisista aseista, varusteista ja tiedustelusta.
