Ukrainan sota on saavuttanut käännekohdan. Sen jälkeen kun Ukrainan vuoden 2023 vastahyökkäys epäonnistui, Venäjän hyökkäys asettui ennustettavaan rytmiin. Kesä- ja talvioffensiivien välissä paine hellitti, kun venäläiset ryhmittivät joukkojaan uudelleen.
Ensi silmäyksellä tämä vuosi ei näytä erilaiselta. Ukrainan komentajien mieliala on kuitenkin muuttunut, kirjoittaa Royal United Services Instituten (RUSI) vanhempi tutkija Jack Watling Foreign Affairs -lehdessä. Ukrainan yksiköt kokevat vähemmän painetta kuin aiemmin. Vaikka lennokki-iskut ja tykistötuli jatkuvat tauotta, Venäjän taistelusuoritus heikkenee.
Sotaa seuraava ajatushautomo ISW puolestaan kertoi katsauksessaan 1. kesäkuuta, että Ukrainan joukot ovat suurimmaksi osaksi pysäyttäneet Venäjän kevät-kesähyökkäyksen. ISW:n mukaan Venäjän tämänvuotinen eteneminen on jäänyt vain noin kahdeksaan prosenttiin siitä, mitä se oli viime vuonna vastaavaan aikaan.
Watlingin mukaan Kiovassa kasvaa optimismi siitä, että Ukraina voi pakottaa Venäjän tulitaukoon.
Ukrainan mielialan muutos ei johdu siitä, että sodankäynnin tapa olisi muuttunut radikaalisti, vaan pikemminkin useiden kehityskulkujen hienovaraisesta käänteestä. Yhdessä ne viittaavat suureen muutokseen sodan suunnassa, Watling sanoo.
Koko vuoden 2024 ja suurimman osan vuodesta 2025 Venäjä pystyi värväämään enemmän sotilaita kuin se menetti. Tämän ansiosta Venäjä saattoi lisätä hyökkäysten intensiteettiä. Ukraina puolestaan kärsi hieman enemmän tappioita kuin se pystyi korvaamaan ja puolustuslinjat ohenivat.
Moskovassa tämä ruokki käsitystä, että Venäjä miehittäisi lopulta koko Donbasin, kun kansainvälinen tuki Ukrainalle hiipuisi ja Kiovalta loppuisivat joukot rintaman pitämiseen.
Watlingin mukaan tämä selittää, miksi Moskovan linja oli jyrkkä Yhdysvaltain välittämissä neuvotteluissa Donald Trumpin uudelleenvalinnan jälkeen. Kreml uskoi saavansa haluamansa taistelukentällä, jos neuvottelut epäonnistuisivat.
Kun Ukraina onnistuu saavuttamaan voittoja rintamalinjalla ja Venäjän taistelukyky heikkenee, aiemmin epätodennäköiseltä vaikuttanut tulitauko on muuttunut todennäköisemmäksi, arvioi Watling.
– Kiova ja sen kumppanit voivat saada Moskovan vakuuttumaan siitä, että tulitauko on sen paras vaihtoehto.
Watlingin mukaan Ukrainan armeija on ainakin toistaiseksi päässyt käännekohtaan miesvoimapulassaan. Koulutuksen laatu on parantunut, armeijan rakennetta on uudistettu ja karkuruutta on saatu vähennettyä. Vuoden 2026 alussa taisteluyksiköihin on alkanut tulla nettomääräisesti lisää henkilöstöä.
Perustetut uudet armeijakunnat voivat levittää toimivia käytäntöjä heikommin suoriutuviin prikaateihin. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mobilisaatio- ja palvelusuudistusten on tarkoitus ohjata aiempaa useampi mobilisoitu sotilas taisteluyksiköihin.
Saavutukset ovat Watlingin mukaan yhä hauraita, mutta Ukrainan armeija on muuttumassa taitavammaksi yhdistämään lennokit ja muut uudet sodankäynnin välineet perinteisiin asejärjestelmiin.
Venäjän kyky heikkenee
Watlingin mukaan Venäjän joukkojen suorituskyky on alkanut heiketä, vaikka Moskova on pystynyt korvaamaan tappioitaan uusilla värvätyillä. Venäjä ei ole käyttänyt miesvoimaetuaan joukkojen kouluttamiseen, vaan on lähettänyt rintamalle heikosti koulutettuja sotilaita ja hyväksynyt suuret tappiot.
Korkeat palkat ja velkojen anteeksianto ovat houkutelleet uusia miehiä, mutta eivät riittävästi teknisiä asiantuntijoita, kuten lennokkioperaattoreita. Samalla korruptio, taistelun välttely ja kokeneen henkilöstön katoaminen ovat heikentäneet joukkojen laatua.
Watlingin mukaan Venäjän komentojärjestelmä ei enää kykene kunnolla hahmottamaan muuttunutta taistelukenttää. Se johtaa virheelliseen tulenkäyttöön ja käskyihin, joita ei voida toteuttaa. Venäjä kykenee siksi yhä huonommin muuttamaan suunnitelmia toimiviksi sotilasoperaatioiksi.
Virhemarginaali on pieni
Ukrainan kasvava yhtenäisyys ja venäläisten taisteluyksiköiden rapautuminen saattavat antaa vaikutelman, että Ukrainalle suotuisa lopputulos on nyt väistämätön. Näin ei kuitenkaan ole, Watling muistuttaa.
Venäjän armeijalla on edelleen yli 600 000 sotilasta hyökkäämässä Ukrainaan, eikä sillä ole pulaa ammuksista suuren puolustusteollisen kapasiteettinsa ansiosta. Venäjän droonit ja liitopommit aiheuttavat edelleen ongelmia Ukrainan logistiikalle, samalla kun jalkaväki etsii aukkoja Ukrainan asemista. Ukrainan heikkenevä ilmapuolustus puolestaan saa Venäjää lisäämään lennokki- sekä ohjusiskuja eri puolille Ukrainaa.
Ukrainan armeija joutuu taistelemaan kovasti pitääkseen asemansa, ja joillakin sektoreilla, kuten Kostjantynivkan alueella, se menettää aluetta. Venäläisjoukot ovat myös vaarallisen lähellä keskeisiä ukrainalaiskaupunkeja, kuten Zaporižžjaa.
– Välitön taktinen tilanne saattaa suosia Ukrainaa, mutta virhemarginaali on edelleen hyvin pieni, Watling toteaa.
Venäjän suunnittelema aikataulu Donbasin miehitykseen tämän vuoden loppuun mennessä ei kuitenkaan ole pitämässä, eikä ole selvää, pystyisikö Moskova saavuttamaan tätä tavoitetta myöskään vuonna 2027. Ukrainan kumppaneiden on jatkettava riittävän paineen kohdistamista Venäjään.
Kreml on vältellyt mobilisaatiota
Venäjän presidentti Vladimir Putin on osoittanut reagoivansa taistelukentän realiteetteihin silloin, kun niitä ei voi enää sivuuttaa. Näin tapahtui esimerkiksi, kun venäläisjoukot vetäytyivät Kiovasta ja Hersonista vuonna 2022.
– Kysymys kuuluu siksi, miten Kreml reagoi tajutessaan, että sen näkymät taistelukentällä ovat muuttuvat huonommiksi, Watling sanoo.
Hänen mukaansa riski on, että Kreml aloittaa määrätietoisemman mobilisaation, joka mahdollistaisi Venäjän armeijan tarvitsemien asiantuntijoiden ottamisen pakolla, sekä suuren miesvoimareservin kokoamisen.
Tämä saattaa vauhdittaa Venäjän sotilaallisia saavutuksia Ukrainassa, mutta siihen liittyy kotimaassa poliittisia ja taloudellisia riskejä. Venäjän keskuspankki on jo varoittanut maan työvoimapulasta.
Watlingin mukaan ei myöskään ole selvää, pystyisikö rapautunut Venäjän armeija hyödyntämään suurta miesvoiman lisäystä tehokkaasti. Putin on myös toistaiseksi vastustanut armeijan ehdottamia laajempia mobilisaatioita.
Toinen mahdollisuus on, että Kreml asettuu puolustuksellisempaan asentoon tarjoamatta tulitaukoa, samalla kun se jatkaa Ukrainan moukarointia drooneilla ja ohjuksilla. Putin voi laskea, että Venäjä voi pitkittää konfliktia kauemmin kuin Kiova kestää.
– Tätä tietä Kremlin on kuitenkin vaikeampi jatkaa, kun ukrainalaiset osoittavat kykenevänsä toteuttamaan tehokkaampia hyökkäystoimia. Ukrainan lisääntyvä kaukoiskujen käyttö Venäjän tärkeisiin kohteisiin tekee loputtoman sodankäynnin myös Moskovalle vaikeammaksi.
Vladimir Putin ei luovu tavoitteistaan
Watlingin mukaan kehitys voi tehdä ehdottomasta tulitauosta aiempaa realistisemman. Jos Ukraina pystyy loppuvuoden aikana vahvistamaan nykyistä suuntaa, jossa sen omat joukot elpyvät ja Venäjän ponnistelut vaikeutuvat, Kiova ja sen liittolaiset voivat yrittää vakuuttaa Moskovan siitä, että tulitauko on sille vähiten riskialtis vaihtoehto.
Tämä ei tarkoittaisi, että Vladimir Putin olisi luopumassa tavoitteistaan Ukrainassa. Watling arvioi, että Kreml voisi nähdä tulitauon keinona tavoitella päämääriään muilla välineillä. Tauko antaisi Venäjälle kuitenkin myös tilaisuuden korjata asevoimiensa ongelmia ja se pitäisi Ukrainan jatkuvan uuden hyökkäysuhan alla.
Ukrainalle tulitauko olisi merkittävä saavutus ja mahdollisuus vihdoin hengähtää. Siihen liittyisi silti suuria riskejä. Maa joutuisi kohtaamaan valtavat jälleenrakennustarpeet, paineet demobilisaatioon ja vaaleihin, sekä vaaran siitä, että länsimaiden tuki heikkenisi.
Sodan onnistunut päätös ei ole varma, Watling korostaa, mutta konfliktin loputtomaksi venymisen poliittiset ja taloudelliset riskit ovat alkaneet painaa Kremlin päätöksentekoa.
Rauhan toteutuminen edellyttäisi, että Kiova jatkaa asevoimiensa uudistamista ja että sen kumppanit pitävät yllä painetta Venäjää vastaan aseavulla ja pakotteilla. Samalla Euroopan on Yhdysvaltojen tuen muuttuessa epävarmemmaksi mietittävä, miten se voi kääntää mahdollisen hauraan rauhan voitoksi.
Watling muistuttaa, että tulitauko on välttämätön edellytys Ukrainan turvallisuudelle ja vauraudelle, mutta se ei yksin takaa kumpaakaan.
”Hyökkääjä yrittää ohjusiskuillaan saada aloitetta itselleen”