Hyvinvointialueiden rahoituksesta on keskusteltu viime päivät vilkkaasti.
Kokoomuksen kansanedustaja Karoliina Partasen mukaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus korjaa jatkuvasti niitä ongelmia, jotka ovat nousseet esille rahoituslaissa.
– On hyvin harhaanjohtavaa väittää, että ”mitään ei tehdä”, Partanen kirjoittaa Facebook-julkaisussaan.
Rahoitusmallin uudistus etenee kolmessa osassa. Omavastuun luominen lisää kannusteita kustannusten hillintää ja niin sanotun HYTE-kertoimen kasvattaminen kannustaa terveyden edistämiseen. Myös diagnoosimallin epäkohtiin puututaan.
Jatkossa alueiden alijäämien kattamisaikaa voi pidentää, jos niillä on riittäviä omia toimia ja päätöksentekokykyä. Karoliina Partasen mukaan hyvinvointialueet ovat onnistuneet koko maan tasolla hillitsemään kustannusten kasvua merkittävästi ja samalla parantamaan palvelujen yhdenvertaista saatavuutta.
– On otettu käyttöön tekoälyä, etävastaanottoja, kiertäviä ja kotiin vietäviä palveluita ja luovuttu kunta-ajattelusta. Palvelupisteitä on siirretty suurempiin yksiköihin ja kuntakeskuksiin. Tämä on tärkeää, sillä hyvinvointialueet luotiin tarjoamaan palveluita jokaiselle hyvinvointialueen asukkaalle, kansanedustaja sanoo.
Hallituksen kokeilu yli 65-vuotiaille on hänen mukaansa osoittautunut erinomaiseksi tueksi hyvinvointialueiden onnistumiselle. Lääkäriaikoja vapautuu, kun palvelua saa samaan hintaan yksityiseltä.
– On hienoa ja rohkaisevaa, että esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on saanut palvelut toimimaan ja talouden ylijäämäiseksi, vaikka vielä kaksi vuotta sitten alue pyysi lisärahoitusta. Nopea suunnanmuutos kertoo siitä, että on haluttu löytää ratkaisuja omalla alueella sen sijaan, että vaaditaan lisärahoitusta. Suunnanmuutos onkin perustunut alueen monivuotiseen uudistusohjelmaan, Partanen sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuoreen selvityksen mukaan päätöksenteko uudistusten toimeenpanossa on vielä monilla alueilla hidasta.
– Sen sijaan, että poliitikot vaativat nopeasti lisää rahaa valtiolta, on tärkeää ennen kaikkea keskittyä päätösten tekemiseen alueilla. Alueita ei jätetä uudistamistyössä yksin, vaan tukea saa ministeriöistä alueen omat tarpeet huomioon, Karoliina Partanen sanoo.
Hän kertoo kuulleensa usean poliitikon sanovan, että hallitus leikkaa hyvinvointialueilta rahaa.
– Tämä ei pidä paikkaansa. Hyvinvointialueiden rahoitusta vähennetään vain jos samalla vähennetään tehtäviä. Toisin sanoen rahoitusta ei vähennetä säästösyistä, vaan sen takia, että tehtäviä vähennetään, kansanedustaja sanoo.
Esimerkiksi hoitajamitoituksen pienentäminen vähensi alueiden rahoitusta, koska hoitajamitoituksen täyttäminen ei maksa enää niin paljon kuin aikaisemmin mitoituksen laskiessa.
Karoliina Partanen painottaa, että suomalaiset voivat aina luottaa siihen, että valtio turvaa perustuslain mukaiset riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille.
– Me käytämme myös ison osan Suomen budjetista sote-palveluihin. Tiesitkö, että vuonna 2026 verovaroja käytetään neljä miljardia euroa enemmän sote-palveluihin kuin vuonna 2023, Partanen sanoo.
