Työnantajien halukkuus ohjata voimavaroja työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen on kasvanut. Valtaosalla suomalaisista palkansaajista on käytössään työterveyshuolto, joka kattaa sairaanhoidon kustannuksia.
Finanssialan tilaston mukaan työnantajan ottamien vapaaehtoisten sairauskuluvakuutusten määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa yli 40 prosenttia.
– Työnantajan ottama vakuutus on erinomainen etu, joka kattaa laajimmillaan erikoislääkäritasoisen hoidon, lääkkeet ja ennen vakuutuksen ottamista aiheutuneet sairaudet ja vammat. Tällaista vakuutusta yksityishenkilönä ei edes saisi, LähiTapiolan terveysvakuuttamisen kehitysjohtaja Laura Miettunen toteaa tiedotteessa.
Hänen mukaansa luottamuksen puute julkisen terveydenhuollon hoitoonpääsyyn heijastuu vapaaehtoisten terveysvakuutusten kysyntään.
– Erilaisten vapaaehtoisten vakuutusratkaisujen sitouttava vaikutus on erittäin hyvä, ja vakuutusratkaisujen nykyistä laajemmalla hyödyntämisellä on iso potentiaali pitovoiman parantamisen näkökulmasta, LähiTapiolan palkitsemispalveluiden johtaja Jaakko Hänninen sanoo.
LähiTapiolan syyskuussa teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan suomalaiset arvostavat työnantajan tarjoamista henkilöstöeduista selkeästi eniten sairaanhoidon kustannuksia kattavaa työterveyshuoltoa.
Enemmistö eli 52 prosenttia mainitsee sen viiden arvostetuimman edun joukkoon, siinä missä joka kolmas arvostaa liikunnan, kulttuurin, hyvinvoinnin ja työmatkan tukemista. Joka viides (17 prosenttia) nostaa TOP5-listalleen työnantajan tarjoaman vapaaehtoisen vakuutuksen esimerkiksi sairauden, kuoleman tai vapaa-ajan tapaturman varalta.
Eri ikäiset työntekijät arvostavat eduissa ja ylipäätään palkitsemisessa hieman eri asioita. Kyselyn mukaan esimerkiksi alle 35-vuotiailla liikunta-, kulttuuri-, hyvinvointi- ja/tai työmatkaetu olivat yhtä tärkeitä etuja kuin kattava työterveyshuolto. Vanhemmilla työntekijöillä sen sijaan kattava työterveyshuolto korostui.
– Työnantajien on tärkeä muistaa, että edut ovat vain yksi osa palkitsemisen kokonaisuutta, joka muodostuu etujen ohella rahallisista asioista sekä kehittymiseen ja työympäristöön liittyvistä tekijöistä. Oleellista on tunnistaa oman yrityksen tavoitteet palkitsemiselle. Erityyppisten palkitsemistapojen avulla työnantajat pystyvät houkuttelemaan, motivoimaan ja sitouttamaan muun muassa eri-ikäisiä osaajia, avaa Hänninen.
Hän muistuttaa, että suomalaisten vaakakupissa painavat vahvasti myös palkitsemisen aineettomat muodot, kuten joustavat etätyömahdollisuudet, työn ja muun elämän yhteensovittamisen toimivuus, hyvä työilmapiiri sekä suotuisan urakehityksen mahdollisuudet.
Kaksi kolmesta (65 prosenttia) työelämässä mukana olevasta suomalaisesta kertoi tuntevansa oman työpaikkansa palkitsemisen käytännöt. Joka neljännelle (26 prosenttia) palkitsemisen käytännöt eivät ole tuttuja.
– Se on mielestäni liian iso luku käytäntöjä tuntemattomien osalta, ja samalla selvä viesti työnantajille siitä, että palkitsemisen rakenteita tulee avata ja ymmärrystä kokonaispalkitsemisesta tulee lisätä organisaatioissa. Viestinnällä ja säännöllisellä vuorovaikuttamisella on iso merkitys tässä, Hänninen toteaa.
Kyselyyn vastasi 1 049 henkilöä syyskuun 12. ja 19. päivän välillä.