Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä työrauhalainsäädännön uudistamisesta.
Kokoomuksen kansanedustaja, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén pitää uudistusta perusteltuna ja tarpeellisena.
Keskeisimpinä muutoksina poliittisten työtaisteluiden kestoa rajoitetaan, myötätuntotyötaistelut asetetaan suhteellisuusarvioinnin piiriin ja laittomista työtaisteluista tuomittavia hyvityssakkoja korotetaan.
Työrauhalainsäädännön uudistamisen tavoitteena on korjata työtaisteluoikeuden käytön sääntelyssä ilmenneitä epäkohtia ja parantaa tätä kautta työrauhaa työmarkkinoilla.
– 1940-luvulta peräisin oleva työrauhalainsäädäntömme ei vastaa enää suomalaisessa työelämässä ja yritystoiminnassa tapahtuneita muutoksia. On selvää, että lainsäädäntöä on uudistettava tämän päivän tarpeita vastaavaksi. Vakaammat ja häiriöttömät työmarkkinat parantavat yritysten toimintaympäristöä ja lisäävät Suomen houkuttelevuutta investointiympäristönä, Sirén toteaa.
Työrauhalainsäädäntöä koskeva hallituksen esitys saapui eduskuntaan maaliskuun alussa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on käsitellyt esitystä perusteellisesti useiden viikkojen ajan.
– Valiokuntakäsittelyn aikana olemme kuulleet kattavasti asiantuntijoita ja käyneet laajaa keskustelua prosessin eri vaiheissa. Olemme käsitelleet esitystä asianmukaisesti, mutta ilman aiheetonta viivytystä. Ylimääräisiä kokousaikoja on hyödynnetty perusteellisen käsittelyn varmistamiseksi, Sirén sanoo.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on mietinnössään täsmentänyt työrauhaesitystä perustuslakivaliokunnan huomioiden pohjalta sekä tehnyt joitakin muita tarkennuksia sääntelyn soveltamisen selkeyttämiseksi.
– Valiokunta päätti yksimielisesti lisätä mietintöön maininnan niin kutsutuista surulakoista. Surulakkoja järjestetään tyypillisesti silloin, jos työnantaja joutuu tekemään merkittäviä henkilöstövähennyksiä. Tällaiset tilanteet voisivat mietinnön mukaan olla peruste kohtuullistaa ammattiosastoille tuomittavia hyvityssakkoja, Sirén kertoo.
Valiokunnan mietintö sisältää myös valtioneuvostoa velvoittavan lausuman tasa-arvovaikutusten seurannasta.
– Vaikka ministeriössä esityksellä ei ole arvioitu olevan olennaisia sukupuolivaikutuksia, pidämme tärkeänä, että työmarkkinoihin merkittävästi vaikuttavien esitysten sukupuolivaikutukset arvioitaisiin aina huolellisesti. Tämän vuoksi olemme sisällyttäneet mietintöön lausuman, joka edellyttää työ- ja elinkeinoministeriötä seuraamaan esityksen sukupuolivaikutuksia ja laatimaan niistä selvityksen vuoteen 2027 mennessä, Sirén sanoo.
