Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan ulkomaalaislain muutokset ovat osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on lyhentää lupien käsittelyaika keskimäärin yhteen kuukauteen.
Hallituksen tavoitteena on lisätä työ- ja koulutusperusteista maahanmuuttoa, jotta osaavan työvoiman saatavuus voidaan turvata Suomen kasvun ja kansainvälistymisen tueksi.
Lakiuudistukset tulevat voimaan 23. helmikuuta.
Työministeri Tuula Haataisen (sd.) mukaan jo tehty kehitystyö on tuottanut tulosta.
– Kaikkien työperusteisten lupien käsittelyajat ovat merkittävästi lyhentyneet, ja erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien lupien osalta olemme jo nyt Euroopan huipputasolla. Myönnettyjen lupien määrän voimakas kasvu myös osoittaa, että Suomella on vetovoimaa kansainvälisten osaajien silmissä. Ulkomaalaislain muutokset ovat tärkeä lisätyökalu maahanmuuttoprosessin sujuvoittamiseksi entisestään, hän sanoo.
Automaatio nopeuttaa käsittelyä
Ulkomaalaislaissa säädetään kaikkien työperusteisten oleskelulupien myöntämistä koskevista yleisistä edellytyksistä ja työnantajan ja työntekijän velvollisuuksista oleskelulupaprosessissa.
Uudet säännökset mahdollistavat automaation hyödyntämisen nykyistä laajemmin ja eri viranomaisrekistereistä saatavien tietojen käyttämisen. Tämä vähentää tarvetta pyytää tietoja hakijalta tai työnantajalta.
Nopean lupamenettelyn kannalta on keskeistä, että hakija ja työnantaja asioivat ensisijaisesti verkkopalvelussa. Lupahakemuksen voi silti edelleen jättää myös paperisena. Menettelyä sujuvoittavat myös mahdollisuus hoitaa suulliset kuulemiset etäyhteyden välityksellä.
Lakia muutetaan joustavammaksi myös siten, että ensimmäisen luvan saamiseksi riittää, että matkustusasiakirja on voimassa päätöksentekohetkellä. Tämä on jo aiemmin ollut käytäntönä jatkolupahakemuksissa.
Laissa säädetään uudesta työnantajan sertifioinnista. Se voidaan myöntää hakemuksesta työnantajalle, joka rekrytoi paljon ulkomaista työvoimaa, ja joka on erilaisten taloudellisten ja muiden tunnuslukujen perusteella todettu luotettavaksi toimijaksi oleskelulupa-asioissa.
Suomessa tutkinnon tai tutkimuksen suorittaneelle säädetään omasta luvasta, jonka myöntämisessä voidaan huomioida toimeentulon turvaamista laajasti. Muutoksella edistetään sitä, että vähintään 75 prosenttia opiskelijoista jäisi Suomeen.
Myös erityisasiantuntijan oleskeluluvasta säädetään omana lupanaan. Luvan myöntäminen edellyttää vähintään keskimääräisen palkansaajan bruttoansion tasoista palkkaa.
