Suomen kansalaisuuslaki tiukentuu ensi vuoden alussa. Jatkossa Suomen kansalaisuutta hakevan on osoitettava, että hänellä on riittävät tiedot suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja perusperiaatteista.
Uuden vaatimuksen voi täyttää suorittamalla kansalaisuuskokeen tai Suomessa suoritetulla suomen- tai ruotsinkielisellä ylioppilas- tai korkeakoulututkinnolla.
Maahanmuuttovirasto aloittaa kansalaisuuskokeiden järjestämisen keväällä 2027. Kokeen voi suorittaa pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Oulussa, Vaasassa, Kuopiossa ja Rovaniemellä.
Vaatimus koskee 18–64-vuotiaita hakijoita, jotka jättävät kansalaisuushakemuksensa 1. maaliskuuta 2027 tai sen jälkeen.
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela kuvailee kansalaisuuskokeen käyttöönottoa yhdeksi hallituskauden merkittävistä maahanmuuttopoliittisista uudistuksista.
– Kansalaisuuden saamista on tiukennettu tällä kaudella useaan eri otteeseen, ja kansalaisuuskokeen käyttöönotto on viimeinen osa tätä uudistamista. Aiemmin muutoksia on jo tehty esimerkiksi asumisaikaa ja toimeentuloedellytystä koskevaan sääntelyyn, Haahtela kertoo tiedotteessa.
Helsingin yliopisto laatii koekysymykset
Kansalaisuuskoe järjestetään monivalintakokeena. Kysymykset käsittelevät muun muassa Suomen keskeistä lainsäädäntöä, perus- ja ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa sekä Suomen historiaa ja kulttuuria.
Kokeen sisällöstä ja oppimateriaalista vastaa Helsingin yliopisto, jonka Maahanmuuttovirasto valitsi tehtävään kilpailutuksen perusteella. Yliopistossa materiaalia ja koekysymyksiä valmistelee eri alojen asiantuntijoista koostuva työryhmä.
Kokeeseen valmistava itseopiskelumateriaali julkaistaan Maahanmuuttoviraston verkkosivuilla viimeistään vuodenvaihteessa. Samalla virasto ilmoittaa ensimmäisten kokeiden ajankohdat ja julkaisee ohjeet ilmoittautumiseen sekä koetilaisuuksiin osallistumiseen.
– Yhteinen ja avoimesti saatavilla oleva oppimateriaali varmistaa, että koe on kaikille Suomen kansalaisuutta hakeville tasapuolinen, Haahtela sanoo.
Vastaavanlaisia kansalaisuuskokeita on jo käytössä esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Maahanmuuttoviraston mukaan noin puolet EU-maista edellyttää kansalaisuuden hakijoilta yhteiskuntatietojen osoittamista kokeella tai muulla tavalla.
Kansalaisuushakemusten määrä kasvoi voimakkaasti
Kansalaisuuskokeen käyttöönotto ajoittuu tilanteeseen, jossa Maahanmuuttoviraston kansalaisuushakemusten käsittely on ruuhkautunut.
Hakemusmäärät kasvoivat merkittävästi vuoteen 2024 saakka. Viraston mukaan moni haki kansalaisuutta ennen aiempien lakimuutosten voimaantuloa, mikä aiheutti hakemuspiikkejä.
Vuosina 2023–2025 Maahanmuuttovirastolle jätettiin yhteensä noin 46 600 kansalaisuushakemusta.
Hakemusmäärien kasvu on pidentänyt käsittelyaikoja, ja moni hakija joutuu odottamaan päätöstään pitkään. Virasto kertoo pyrkivänsä jatkuvasti lyhentämään käsittelyaikoja.
Seuraava merkittävä muutos on edessä maaliskuussa 2027, jolloin kansalaisuutta hakevien on täytettävä myös uusi yhteiskuntatietoa koskeva edellytys.