Työterveyslaitoksen mukaan ratkaisevaa kiusaamisen ehkäisyssä on sopia työpaikalla yhteisesti, että epäasiallista käyttäytymistä ja kiusaamista ei hyväksytä. Kiusaamisen nollatoleranssin rakentamisessa koko työyhteisön rooli on tärkeä, osoittaa Työterveyslaitoksen Sopuisa työyhteisö -hanke.
Hankkeessa tehtiin kehittämistoimia ja järjestettiin valmennuksia johdolle ja työyhteisöille kiusaamisen nollatoleranssin juurruttamiseksi työpaikalle. Mukana oli kuusi organisaatiota.
– Jokainen työyhteisön jäsen on vastuussa omasta käyttäytymisestään, mutta johdolla ja esimiehillä on tärkeä rooli häirinnän tai kiusaamisen ehkäisyssä, korostaa hankkeen ohjausryhmän jäsen, työelämän kehittämisen asiantuntija Merja Rusanen Kuntatyönantajista.
– Puuttuminen kiusaamiseen on monelle esimiehelle vaikeaa, mutta se on taito, jonka voi oppia. Valmennukseemme osallistuneet esimiehet kokivat saaneensa työkaluja kiusaamisen puheeksi ottamiseen ja konfliktin selvittämiseen, kertoo johtava asiantuntija Maarit Vartia Työterveyslaitoksesta.
– Hankkeeseemme osallistuneissa organisaatioissa epäasiallinen ja vastuuton käyttäytyminen vähenivät, mutta myönteinen vuorovaikutus ja tuki epäasiallisesti kohdelluille lisääntyivät.
Vastuuton työkäyttäytyminen yleisempää kuin kiusaaminen
– Vastuuton työkäyttäytyminen on syytä erottaa kiusaamisesta, sillä niiden selvittämisen ja lopettamisen prosessit ovat erilaiset, sanoo Vartia.
– Vastuutonta työkäyttäytymistä on työtä ja työyhteisön toimintaa häiritsevä ja vaikeuttava toiminta. Esimerkiksi omavaltainen käytös, muiden aiheeton syyttely sekä osaamisen tai työn vähättely ovat vastuutonta työkäyttäytymistä. Jos työaikoja tai muita yhteisesti sovittuja työtä koskevia pelisääntöjä ei noudateta, käyttäytyy henkilö vastuuttomasti, Vartia kertoo.
Hanke osoitti, että vastuuton työkäyttäytyminen on selvästi yleisempää kuin työpaikkakiusaaminen, lähes kaksi viidestä Sopuisa-seurantakyselyyn osallistuneesta kertoi, että omassa työyksikössä on vastuuttomasti käyttäytyvä työntekijä.
Kuusi askelta kohti kiusaamisen nollatoleranssia
Hankkeessa löydettiin kuusi olennaista elementtiä, jotka vievät kohti kiusaamisen nollatoleranssia.
Kahdella ensimmäisellä askeleella tunnistetaan kiusaamisen riskit ja epäasiallisen käyttäytymisen muodot. Hanke osoitti, että on tärkeää rakentaa luottamuksen ja arvostuksen ilmapiiri.
Kolmas askel on puheeksi ottaminen, olkoon kyse sitten omakohtaisesta kokemuksesta tai muiden huonosta kohtelusta.
– Kiusaamista havaitsevat kokevat puuttumisen usein vaikeaksi: ei tiedetä, miten puuttua tai pelätään, että kiusaaminen kääntyy havaitsijaan itseensä. Hankkeessa valmennukset antoivat työtovereille sekä tietoa että rohkeutta asettaa huono käyttäytyminen työpaikalla kyseenalaiseksi, toteaa Vartia.
Neljännellä askeleella esimies tarttuu toimeen ja selvittää tietoonsa tulleen kiusaamisepäilyn.
– Esimiehet ovat hyvin tietoisia työnantajan velvollisuudesta ryhtyä toimenpiteisiin kiusaamistilanteessa, kertoo Vartia.
– Epätietoisuus siitä, miten tulisi toimia ja ajan puute vähenivät hankkeen aikana esimiesten puuttumattomuuden syinä.
Viidennellä askeleella kysytään, sallitaanko meillä kiusaaminen ja mikä estää sen puheeksi ottamisen.
– Epäasiallinen kohtelu tai vastuuton työkäyttäytyminen sallitaan työpaikoilla yllättävän usein. Sallimista perustellaan sillä, että hän ’on sellainen persoona’ tai ’hyvä työntekijä’ tai hänellä on tärkeä asema.
– Kiusaamiseen ei puututa, koska koetaan, että epäasiallinen asiallinen kohtelu on arka ja tunteita herättävä asia, josta ei haluta puhua.
Kuudennella askeleella tuetaan myönteistä, työn suuntaista käyttäytymistä. Hankkeessa työtovereiden auttaminen, tervehtiminen ja myönteisen palautteen antaminen lisääntyivät.
Kohti sopuisaa työyhteisöä -hankkeessa tutkimus- ja seurantatietoa kerättiin ryhmähaastatteluin sekä koko henkilöstölle suunnatuin kyselyin. Hankkeeseen osallistui kuusi organisaatiota, jotka edustavat eri toimialoja ja eriluonteista työtä muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, teknistä toimialaa, ravitsemustoimintaa, kirkollista työtä ja koneenrakennusta.
