Useat työpaikat ovat viime aikoina kiristäneet lähityövaatimuksiaan ja edellyttävät työntekijöiden tulevan toimistolle aiempaa useammin. Nykyisin yhä useammassa työpaikassa on käytäntönä, että toimistolla töitä tehdään vähintään 2–3 päivää työviikosta.
Lisääntyneitä lähityövaatimuksia on perusteltu muun muassa yhteisöllisyyden, tiedonkulun ja tuottavuuden vahvistamisella. Kaikki työntekijät eivät kuitenkaan koe, että toimistolla työskentely parantaisi työn laatua tai tehokkuutta. Osa kokee saavansa etätyössä jopa enemmän aikaan.
Kiristyneet vaatimukset ovatkin herättäneet osassa työntekijöistä tyytymättömyyttä, etenkin jos pakollisten toimistopäivien ei koeta parantavan työn laatua. Aiemmissa kyselyissä työntekijät ovat kertoneet olevansa valmiita jopa vaihtamaan työpaikkaa, jos mahdollisuutta etätyöhön rajoitetaan merkittävästi.
Voiko lähityövaatimusten kiristäminen johtaa siihen, että Suomessa on edessä irtisanoutumisaalto?
– En usko, että sellaista ollaan näkemässä. Ihan varmasti on sellaisia yksilöitä, jotka toteavat, että työnantaja on kiristänyt tätä politiikkaa niin paljon, että on pakko lähteä etsimään uusia töitä, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Antti Kauhanen arvioi Verkkouutisille.
Laaja-alaista irtisanoutumista hän pitää kuitenkin hyvin epätodennäköisenä. Yksi syy on nykyinen työmarkkinatilanne, jossa uuden työpaikan löytäminen ei välttämättä käy nopeasti.
– Tällä hetkellä työmarkkina on vielä aika hiljainen. Ei ole kovin helppoa tässä tilanteessa löytää uutta työtä, Kauhanen sanoo.
Siksi ei ole kovin todennäköistä, että suuri määrä työntekijöitä irtisanoutuisi töistä vain siksi, että heidän ei anneta tehdä vapaasti etätöitä.
Kauhasen mukaan tilanne voi muuttua myöhemmin, jos talouskasvu vahvistuu ja työmarkkinat alkavat piristyä. Silloin myös työntekijöiden mahdollisuudet vaihtaa työpaikkaa paranevat.
Tähän ei välttämättä ole pitkä aika. Suomen talous kasvaa jo, ja myönteinen käänne alkaa näkyä työllisyyskehityksessäkin.
Suurin osa pyrkii sopeutumaan
Etätyöstä on tullut tärkeä osa monen suomalaisen työntekijän elämää. Esimerkiksi Suomen yrittäjien teettämissä kyselyissä jopa puolet etätyötä tekevistä työntekijöistä on ilmaissut olevansa valmiita vaihtamaan työpaikkaa, jos heiltä viedään mahdollisuus etätöihin.
Kauhanen suhtautuu varauksella siihen, että kyselyissä ilmaistut työpaikan vaihtoaikeet muuttuisivat nopeasti todellisiksi irtisanoutumisiksi.
Hänen mukaansa ratkaisevaa on myös se, mitä etätyön rajoittamisella käytännössä tarkoitetaan. Vaikka työpaikoilla kiristetään lähityövaatimuksia, harva työnantaja on kieltämässä etätöitä kokonaan.
Kauhanen uskoo, että suurin osa työntekijöistä pyrkii tällaisessa tilanteessa sopeutumaan uusiin vaatimuksiin ainakin lyhyellä aikavälillä.
Pitkä työmatka voi ajaa vaihtamaan työpaikkaa
Poikkeuksen voivat muodostaa esimerkiksi työntekijät, jotka asuvat kaukana työpaikastaan. Varsinkin koronavuosina osa ihmisistä muutti kauemmas työskentelypaikkakunnalta, koska etätöiden vuoksi toimistolla tarvitsi käydä vain satunnaisesti.
Tämä on voinut muodostua ongelmaksi siinä vaiheessa, kun työnantajat ovat alkaneet edellyttää jälleen läsnäoloa toimistolla. Jos toimistolla pitää käydä huomattavasti aiempaa useammin, samassa työssä jatkaminen voi muuttua käytännössä hyvin vaikeaksi.
Silloin käytännöllisemmäksi ratkaisuksi voi tulla irtisanoutuminen ja uuden työn löytäminen lähempää asuinpaikkaa.
Kauhanen pitää tällaisten työntekijöiden joukkoa kuitenkin selvänä vähemmistönä.
– Voi olla, että pidemmällä aikavälillä työpaikkaa vaihdetaan, mutta se ei usein ole mahdollista mitenkään hirvittävän nopeasti.
Mahdolliset työpaikan vaihtajat löytyvät hänen mukaansa etenkin asiantuntijatehtävistä, joissa työnteko ei ole samalla tavalla sidottu tiettyyn paikkaan kuin monissa muissa ammateissa.
Onko toimistopakko keino karsia henkilöstöä ilman muutosneuvotteluita?
Kiristyneisiin lähityövaatimuksiin on liitetty myös epäilyjä siitä, voisivatko yritykset yrittää niiden avulla vähentää henkilöstöään ilman varsinaisia irtisanomisia tai muutosneuvotteluja.
Voisiko etätyömahdollisuuksien rajoittamisessa tosiaan olla kyse tästä? Patistamalla etätöihin tottuneet työntekijät takaisin toimistolle heidän työtyytyväisyytensä voi laskea, mikä saa osan tekijöistä pohtimaan työpaikan vaihtoa. Samalla työnantaja saa karsittua henkilöstökuluja ja työntekijöiden määrää ilman raskaita muutosneuvotteluprosesseja.
Kauhanen pitää tällaista epätodennäköisenä.
Hänen mukaansa toimistopakon kiristäminen olisi henkilöstön vähentämiseen huonosti kohdentuva keino. Jos yrityksellä on tarve vähentää työntekijöitä, tarve kohdistuu yleensä tiettyihin toimintoihin tai tehtäviin.
– Mielestäni tuntuisi hyvin epätodennäköiseltä, että yrityksen olisi järkevää pyrkiä vähentämään väkeä tällaisin keinoin. Uskon, että silloin käytettäisiin enemmänkin näitä vakiintuneita menettelyjä, Kauhanen sanoo.
Kauhasen arvion mukaan tiukentuneet lähityövaatimukset voivat siis johtaa yksittäisiin työpaikan vaihtoihin, mutta nopeaa ja laajaa irtisanoutumisaaltoa tuskin on odotettavissa.
LUE MYÖS:
Näkökulma: Etätyöstä tehtiin syntipukki, toimistopakko ei ratkaise ongelmia
Yritysjohtaja tyrmää toimistopakon – merkki laiskasta johtamisesta
Kiellettiinkö sinulta etätyöt? Näillä aloilla se onnistuu silti
Kieltäydyitkö lähitöistä? Sinut voidaan irtisanoa
