Tavallisen työntekijän työ maksaa työnantajalle kuukaudessa 4 579 euroa, mutta työntekijän tilille tulee vain 2 730 euroa. Asian nostaa esille Suomalainen työ -yhdistyksen toimitusjohtaja Juhana Brotherus viestipalvelu X:ssä.
Hän viittaa Veronmaksajain keskusliiton laatimaan laskelmaan työn verokiilasta. Laskelma hahmottaa, kuinka suuri ero työnantajan maksamien kokonaiskustannusten ja palkansaajan käteen jäävän palkan välillä on. Laskelma on nähtävissä tämän artikkelin lopussa.
– Kun työn kustannuksen ja käteen jäävän palkan välinen kuilu kasvaa, kannustimet, kasvu ja vaurastuminen kärsivät, Brotherus huomauttaa.
Esimerkkilaskelmassa palkansaajan bruttopalkka on 3 800 euroa kuukaudessa. Työntekijä ei saa tätä summaa tililleen, sillä palkasta vähennetään esimerkiksi valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, Yle-vero sekä työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.
Bruttopalkan lisäksi työnantaja maksaa erikseen työnantajamaksuja. Niihin kuuluvat muun muassa työnantajan sairausvakuutusmaksu, työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu, tapaturmavakuutus ja ryhmähenkivakuutus. Näiden maksujen jälkeen työnantajan kokonaiskustannukset ovat Veronmaksajain keskusliiton laskelmassa 4 579 euroa kuukaudessa.
Ero työnantajan palkkakulun ja palkansaajan nettopalkan välillä on 1 849 euroa kuukaudessa. Se on summa, joka kuluu veroihin ja veronluonteisiin maksuihin. Tätä työn kustannuksen ja käteen jäävän palkan välistä eroa kutsutaan verokiilaksi.
Esimerkkilaskelmassa palkansaajalle jää tilille vajaat 60 prosenttia siitä summasta, jonka työ maksaa työnantajalle. Verokiilan osuus on vastaavasti noin 40 prosenttia työnantajan kokonaiskustannuksesta.
Verokiilan suuruus vaikuttaa sekä työntekijän että työnantajan kannustimiin. Palkansaajalle lisätyön tai palkankorotuksen hyöty näkyy vasta nettopalkassa, kun taas työnantaja tarkastelee työn kokonaiskustannusta. Mitä suurempi ero näiden välillä on, sitä enemmän työn verotus ja pakolliset maksut voivat heikentää sekä työn vastaanottamisen että uuden työn tarjoamisen kannattavuutta.
Säännöllisin väliajoin on esitetty, että työllistämisestä tulisi tehdä kannustavampaa supistamalla työn verokiilaa.
– Työn verokiilan supistus vaatii muutoksia veroihin ja eläkemaksuihin, Brotherus huomauttaa.
