Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen ottaa kantaa Yhdysvaltain lähettiläiden Jared Kushnerin ja Steve Witkoffin suunnitelmaan tarjota Euroopalle uutta turvallisuusjärjestystä. Vanhasen mukaan kaksikko ei ymmärrä mistä puhuu.
Yhdysvaltain, Ukrainan sekä Venäjän edustajat tapaavat tällä viikolla tiistaina ja keskiviikkona Abu Dhabissa neuvotteluissa Ukrainan sodan päättämiseksi.
– Kushnerin mukaan Eurooppa ja Venäjä eivät ole onnistuneet rakentamaan kestävää turvallisuusjärjestelmää yli 30 vuoteen. Tämä on jo lähtökohtaisesti aika erikoinen tulkinta historiasta. Eurooppaan rakennettiin kylmän sodan aikana ja sen jälkeen laaja turvallisuusjärjestelmä, jonka perustana olivat valtioiden suvereniteetti, rajojen loukkaamattomuus ja oikeus päättää omista turvallisuusratkaisuistaan, Vanhanen toteaa.
Vanhanen muistuttaa, että Helsingissä vuonna 1975 ja Pariisissa vuonna 1990 sovittiin juuri näistä periaatteista. Neuvostoliitto ja myöhemmin Venäjä sitoutuivat niihin. Järjestelmä ei ajautunut kriisiin siksi, etteivät eurooppalaiset olisi osanneet sopia yhteisistä pelisäännöistä vaan, koska Venäjä päätti rikkoa niitä sotimalla.
– Kushner ehdottaa nyt pysyviä keskusteluyhteyksiä ja parempaa kriisiviestintää. Hyvä ajatus, mutta tällaisiakin järjestelyjä on ollut jo vuosikymmeniä esimerkiksi Etyjin puitteissa. Niiden tarkoituksena on nimenomaan ollut ehkäistä väärinkäsityksiä ja sotilaallisia yhteenottoja.
– Seuraavaksi Kushner haluaa lisätä sotilaallisen toiminnan avoimuutta. Euroopassa on tätäkin varten sovittu sotaharjoitusten ennakkoilmoituksista, tarkastuksista ja luottamusta lisäävistä järjestelyistä. Venäjä on kuitenkin toistuvasti kiertänyt tai rikkonut niihin liittyviä velvoitteitaan, Vanhanen jatkaa X-päivityksessään.
Ongelma ei siis Vanhasen mukaan ole siinä, ettemme olisi keksineet näitä mekanismeja aikaisemmin.
– Ongelma on siinä, miten saamme Venäjän noudattamaan niitä.
Venäjä rikkonut periaatteita ennenkin
Vanhasen mukaan erityisen tarkkana pitäisi olla Kushnerin ehdottamien vastavuoroisten sotilaallisten rajoitusten kanssa. Paperilla vastavuoroisuus voi kuulostaa reilulta, mutta käytännössä se ei välttämättä ole sitä lainkaan.
– Venäjä voi keskittää joukkojaan omalle alueelleen. Suomen puolustus taas perustuu myös siihen, että liittolaiset voivat harjoitella täällä, varastoida kalustoa ja lähettää vahvistuksia nopeasti. Jos näitä toimintoja rajoitettaisiin, seuraukset voisivat olla meille paljon vakavammat kuin Venäjälle.
Vanhasen mukaan amerikkalaisessa avauksessa on perusasiat täysin hukassa. Kushner ja Witkoff lähestyvät Euroopan turvallisuutta ikään kuin ongelmana olisi ollut vuosikymmeniä jatkunut epäluottamus ja osapuolten kyvyttömyys löytää riittävän hyvää sopimusta.
– Todellisuudessa Venäjä on rikkonut juuri niitä periaatteita, joita nyt esitellään suuren historiallisen rauhansuunnitelman perustaksi. Nyt haiskahtaa siltä, että Trumpin käskynhaltijat suunnittelevat Euroopan turvallisuutta Kremlin määrittelemistä lähtökohdista.
– Silloin voi käydä niin, että kädet ovat amerikkalaiset, mutta ääni on Putinin, hän korostaa.
Eurooppalaisten huoli jäämisestä neuvottelujen ulkopuolelle näyttää kuitenkin ainakin osittain väistyvän. Ranskan ulkoministeri Jean-Noël Barrot sanoi sunnuntaina, että Ranska ja muut Euroopan maat ovat edustettuina Abu Dhabissa, kertoo Politico.
Barrot’n mukaan eurooppalaiset ovat viime viikkoina tehneet Yhdysvalloille selväksi, ettei maanosan tulevaisuudesta voida neuvotella sivuuttamalla Euroopan vaatimuksia ja odotuksia. Ranskan edustajaa ei ole vielä nimetty, eikä Euroopan osallistumisen tarkempi laajuus ole selvillä.
Meppi Mika Aaltolan (kok./EPP.) mukaan on vielä epäselvää, missä pöydässä Eurooppa on läsnä.
– Kaikki vielä hämärää prosessissa. Ukraina haluaa puhua ensin sodan lopettamisesta. Venäjä uudesta etujärjestelmästä, Aaltola toteaa.