Työn ja talouden tutkimus Labore ennustaa kuluvalle vuodelle 1,8 prosentin, ensi vuodelle 0,7 prosentin talouskasvua. Kevään ennustetta ensi vuodelle on korjattu 0,8 prosenttiyksikköä alaspäin heikentyneiden kansainvälisten talousnäkymien takia. Vuodelle 2024 Labore povaa 2,1 prosentin talouskasvua.
– Alkuvuonna koronapandemia hidasti vielä talouskasvua, mutta ensimmäisellä vuosipuoliskolla talous kasvoi silti voimakkaasti teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden vetämänä. Venäjän sota Ukrainaa vastaan, laajat vastapakotteet, haluttomuus kaupankäyntiin Venäjän kanssa ja energiakriisi ovat synkistäneet talousnäkymiä Euroopassa keväällä arvioitua enemmän, tutkimuslaitos toteaa.
Valtion talous pysyy selvästi alijäämäisenä Ukrainan sodan myötä muodostuneiden uusien menopaineiden, mutta myös elvyttävän politiikan vuoksi.
Ennusteessa oletataan, että Suomen Venäjän-kauppa tyrehtyy lähes kokonaan eikä palaa ennustejakson aikana.
– Arvioimme, että Venäjän-kaupan tyrehtyminen ja kansainvälisen vientikysynnän heikentyminen supistavat tämän vuoden talouskasvua 1,5-2,0 prosenttiyksikköä. On edelleen epäselvää, miten kauan sota Ukrainassa jatkuu, millaiseen lopputulokseen siinä päädytään ja miten laajasti talouteen vaikutukset ulottuvat.
Laboren mukaan sota Ukrainassa vaikuttaa kielteisesti euroalueen kasvuun.
– Euroalue jatkaa kuitenkin selvässä kasvussa tänä vuonna ja kohtalaisessa kasvussa seuraavina vuosina. Euroalueen energiakriisi saattaa kuitenkin hidastaa talouskasvua vielä enemmän kärjistyessään. Loppuvuonna euroalueen talouskasvu hyytyy ja euroalue ajautunee lievään taantumaan. Arviomme mukaan euroalueella kasvu jatkuu ensi vuonna.
Laboren ennusteen mukaan yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna, vaikka nopea inflaatio heikentää sitä.
– Alkuvuonna yksityinen kulutus on kasvanut voimakkaasti. Työllisyystilanne on parantunut ja palkkasumma on kasvanut merkittävästi muun muassa palvelualojen palautuessa pandemiasta ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Pandemian aikana kotitalouksille kertyi huomattava määrä säästöjä, koska kulutusmahdollisuudet heikentyivät.
– Arvioimme, että reaalipalkkojen äkillinen supistuminen ajaa kotitaloudet purkamaan osan näistä säästöistä tänä vuonna. Arvioimme kuitenkin, että loppuvuonna yksityinen kulutus supistuu eikä kasva ensi vuonna juurikaan, Labore toteaa.
Tutkimuslaitos on myös korjannut kuluvan vuoden inflaatioennustetta huomattavasti ylöspäin. Tätä selittää osin energiakriisin kärjistyminen euroalueella.
– Nyt arvioimme, että inflaatio on keskimäärin 6,8 prosenttia kuluvana vuonna. Arvioimme myös, että ansiotaso nousee kuluvana vuonna kohtalaisesti, mutta ei kuitenkaan yhtä nopeasti kuin inflaatio. Näin ollen, reaaliansiot supistuvat tänä vuonna. On ilmeistä, että tilanteessa palkannousupaineet ovat kasvaneet. Myös yritysten palkanmaksuvara näyttäisi keskimäärin kehittyneen suotuisasti, Labore sanoo.
Tutkimuslaitos toteaa tosiasian, että valtion talous pysyy alijäämäisenä vuosina 2022-2024. Uudet menoerät puolustukseen, pakolaistilanteen hoitamiseen ja erilaisiin tukitoimiin nostavat valtiontalouden menoja merkittävästi. Vuoden 2023 budjetti on huomattavasti alijäämäinen. Valtio pyrkii esimerkiksi kompensoimaan sähkön korkeita hintoja.
– Ennusteemme mukaan valtionlainojen korot nousevat selvästi vuosien 2022–2024 aikana. Näin ollen julkisen sektorin korkomenoista tulee aikaisempaa merkittävämpi menoerä. Valtiontalouden tasapainottaminen vaatii menoleikkauksia tai veronkorotuksia, todennäköisesti molempia, Labore arvioi.