Ruotsalaisten varallisuus kasvoi voimakkaasti vuosina 1999–2020, kertoo ruotsalaistaloustieteilijöiden tuore tutkimus. Se perustuu koko väestön kattaviin hallinnollisiin aineistoihin, jotka on yhdistetty kansantalouden tilinpitoon.
Tutkimuksen mukaan suhteellinen varallisuuseriarvoisuus väheni samaan aikaan, kun rikkaimpien henkilöiden ja keskiluokan väliset euromääräiset erot kasvoivat selvästi.
Tutkimus osoittaa, että ruotsalaisten keskimääräinen reaalivarallisuus kolminkertaistui ja mediaanivarallisuus viisinkertaistui tarkastelujaksolla.
Myös varallisuusjakauman huipulla kasvu oli voimakasta: rikkaimman promillen keskimääräinen varallisuus kolminkertaistui. Euromiljardöörien määrä viisinkertaistui.
Tutkimuksen mukaan suhteelliset mittarit osoittavat eriarvoisuuden vähentyneen. Varallisuuden Gini-kerroin laski 0,87:stä 0,77:ään, ja rikkaimman kymmenyksen osuus koko varallisuudesta putosi 67 prosentista 57 prosenttiin.
Gini-kerroin on eriarvoisuuden mittari. Täydellisen tasaisessa varallisuuden jakautumisessa arvo on 0, kun taas mahdollisimman epätasaisessa jakautumisessa arvo on 1.
Absoluuttisesti mitattuna kehitys oli kuitenkin päinvastainen: ylimpään 0,1 prosenttiin pääsyn varallisuusraja yli kaksinkertaistui ja rahallinen etäisyys mediaanin ja huipun välillä kasvoi jyrkästi.
Tutkijoiden mukaan kehitystä selittää erityisesti varallisuuden rakenne. Rahastoitujen työeläkkeiden laaja yleistyminen on painanut suhteellista eriarvoisuutta alaspäin. Sen sijaan listaamaton yritysvarallisuus on keskittynyt vahvasti kaikkein varakkaimmille ja lisännyt varallisuuden keskittymistä huipulla.
Tutkimus osoittaa myös, että niiden henkilöiden osuus, joilla on hyvin vähän varallisuutta, väheni Ruotsissa 21 prosentista 16 prosenttiin.
Toisin kuin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ei tutkimuksen mukaan näy merkkejä sukupolvien välisen varallisuuskehityksen pysähtymisestä. Nuoremmat ruotsalaiset sukupolvet ovat päinvastoin varakkaampia kuin vanhemmat sukupolvet olivat samassa iässä.