Sosiaaliseen mediaan on viime aikoina ilmestynyt tilejä, jotka väittävät ajavansa Viron Itä-Virumaan venäjänkielisten alueiden autonomiaa eli niin sanottua Narvan kansantasavaltaa.
Puolalaisen ajatushautomo OSW:n tutkija Bartosz Chmielewski tyrmää viestipalvelu X:ssä väitteet siitä, että Narvassa olisi syntymässä vakava separatistinen liike. Samalla hän ihmettelee, miksi näin marginaalinen ilmiö on ylipäätään noussut uutisaiheeksi.
– Tarina separatismista Narvassa ja kaikenlaisista Baltian ”kansantasavalloista” on vain tapa kerätä huomiota ja klikkauksia, Chmielewski kirjoittaa.
Hänen mukaansa vastaavia virtuaalisia ”kansantasavaltoja” on pyöritelty verkossa jo viime vuosikymmenen alusta lähtien. Kohteina ovat olleet Viro, Latvia ja jopa Liettua.
Chmielewskin arvion mukaan tällaiset ilmiöt nousevat uutisiin ennen kaikkea siksi, että toimittajat ja kommentaattorit eivät tunne riittävän hyvin Viron ja Latvian venäjänkielisiä yhteisöjä.
Hänen mukaansa kohun seurauksena ”kansantasavallan” verkkoyleisö on kasvanut muutamasta kymmenestä tilaajasta noin 500:aan.
– Veikkaan, että suurin osa viime viikolla liittyneistä seuraajista on ihmisiä, jotka seuraavat ryhmää ammatillisista syistä, hän toteaa.
Virolainen Postimees kertoo, että aiheesta kirjoitettiin viime viikolla laajasti, mutta Itä-Virumaalla ei ole syntynyt erityistä halua liittyä ”autonomisen Narvan” puolesta käytävään kamppailuun.
Postimees soluttautui internet-separatismin sisäpiiriin. Ylläpidossa oli kanavan omistajan lisäksi vain kaksi muuta aktiivista henkilöä: satamatyöntekijä Sillamäeltä ja yksi mahdollinen ”taistelija” Tallinnasta. Postimees tunnustaa olleensa satamatyöntekijä, ja Tallinnan ”taistelija” oli lehden mukaan todennäköisesti joko kilpailevan lehden toimittaja tai Viron suojelupoliisi Kapon tiedustelija.
Arvostettu Venäjä-asiantuntija, professori Mark Galeotti, kummeksuu myös uutisointia ”Narvan kansantasavallasta”.
– Venäläiset rakastavat lietsoa ”Narva seuraavaksi” -myyttiä, koska se palvelee heidän narratiivisia tavoitteitaan. Mutta miksi myös länsimaiset toimittajat ja kommentaattorit lankeavat siihen niin usein? Toki se toimii kätevänä klikkien kalastelun välineenä ja sopii niille, jotka haluavat korostaa välitöntä uhkaa, mutta todellisuudessa siitä on hyvin vähän hyötyä, Galeotti kirjoittaa X:ssä.
Narvassa tuskin halutaan liittyä Venäjään
Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves kiteyttää X:ssä, miksi ajatus narvalaisten halusta siirtyä Venäjän vaikutuspiiriin on epäuskottava.
Viron ja Venäjän valtava elintasokuilu selittää, miksi ”Narvan kansantasavalta” ei saa juurikaan kannatusta.
Ilveksen mukaan Narvassa keskimääräinen kuukausipalkka on 1 472 euroa, kun joen toisella puolella Venäjän Ivangorodissa palkat liikkuvat noin 180–360 eurossa. Lisäksi Virossa on laadukas koulutus ja terveydenhuolto. Viron kansaneläke on 817 euroa kuukaudessa, kun Venäjällä vastaava taso on noin 240 euroa.
– Ivangorodissa nuoret miehet lähetetään taistelemaan Ukrainaan. Virossa nuoret miehet ja naiset lähtevät opiskelemaan Italiaan EU:n Erasmus-ohjelman kautta, Ilves kuvailee maiden eroa.
– Viro on lehdistönvapaudessa sijalla 2. Venäjä on sijalla 171 yhteensä 180 maasta. Kaikilla Viron pysyvillä asukkailla eli käytännössä kaikilla narvalaisilla on vapaa liikkuvuus EU:n alueella. He voivat siis asua ja työskennellä missä tahansa Euroopan unionissa, hän jatkaa.
Ilves toteaa sarkastisesti, että todellako joku uskoo, että Narvaan olisi syntymässä separatistinen liike ja halua liittyä Venäjään.
LUE MYÖS:
Kuka perusti internetiin ”Narvan kansantasavallan”?