Turkin jarrutus Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemusten käsittelyssä on herättänyt huolta koko prosessin kohtalosta. Turkin kovien vaatimusten ja tiukan retoriikan on katsottu kohdistuvan etenkin Ruotsiin. Maa on syyttänyt Suomea ja Ruotsia muun muassa terroristien tukemisesta.
SVT:n haastattelemat asiantuntijat toppuuttelevat kuitenkin ruotsalaisten mahdollisia pelkoja. Suomi ei ainakaan ole hylkäämässä Ruotsia prosessissa, tutkijat uskovat.
– Se olisi mahdollista, sillä Suomella ei ole ongelmia Turkin kanssa, mutta ymmärtääkseni Suomi pitää Ruotsi-suhdettaan liian suuressa arvossa lähteäkseen tällaiseen, arvioi Suomessakin vaikuttanut turvallisuuspolitiikan tutkija Tomas Ries.
Samoilla linjoilla on myös suomalainen ex-diplomaatti Pertti Torstila, joka on toiminut niin Suomen Tukholman-suurlähettiläänä kuin ulkoministeriön valtiosihteerinä. Torstila uskoo Turkin pyrkivän lyömään kiilaa puolustusliittoon pyrkivien naapurien välille.
– Olen vakuuttunut siitä, ettei USA tule jäämään taka-alalle ja jättämään tätä meidän harteillemme. Turkki ei ole ensimmäistä kertaa Naton kannalta hankala, Torstila sanoo.
Vihreiden ex-poliitikko, Tukholman rauhantutkimuslaitoksen SIPRIN erityisasiantuntijana työskentelevä Tarja Cronberg arvioi Ruotsin jäämisen Naton ulkopuolelle olevan Suomelle jo maiden välisen läheisen puolustusyhteistyön takia epätoivottavaa.
Tomas Ries kuitenkin muistuttaa Nato-jäsenyyden olevan Suomelle tärkeämpi tavoite kuin Ruotsille.
– Suomelle Nato-jäsenyys on eksistentiaalinen kysymys, kun taas Ruotsin asema ei ole sotilaallisesti yhtä uhattu.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi aikaisemmin tällä viikolla, ettei hän näe Suomen etenevän Nato-prosessissa ilman Ruotsia.