”Yhdysvaltojen suurempi sotilaallinen tuki vähentäisi sodan todennäköisyyttä Euroopassa ja erityisesti Baltiassa”, amerikkalaisen RAND Corporation -ajatushautomon puolustuspolitiikan tutkija tohtori Christopher S. Chivvis kirjoittaa tässä Foreign Affairsin artikkelissaan.
Yhdysvallat lupasi hiljattain lisää joukkoja ja resursseja Naton Euroopan nopean toiminnan joukkojen käyttöön. Lisäksi se aikoo toimittaa Itä-Euroopan Nato-maihin merkittävästi lisää raskaita aseita ja kalustoa. Väliaikaisesti alueelle saapuvaan osastoon kuuluu muun muassa 250 panssarivaunua.
Christopher S. Chivvisin mukaan Yhdysvallat voisi tehdä enemmänkin. Monen muun asiantuntijan tavoin hän näkee Baltian erityisenä ongelma-alueena puolustusliitolle.
”Siellä Natoa kohtaavat rajallisen sotilaallisen läsnäolon ja maantieteellisesti vaikean toimintaympäristön muodostamat haasteet sekä riski taistelusta Venäjän kanssa”, Chivvis toteaa.
Hän ei pidä Venäjän hyökkäystä Baltiaan kovinkaan todennäköisenä ja huomauttaa, että sota Naton kanssa tulisi sille kalliiksi ja päättyisi mitä todennäköisimmin lopulta sen tappioon.
”Moskovan laskelmointi ja sen tulevaisuuden kehityssuunta ovat hyvin epävarmoja”, hän kuitenkin muistuttaa.
Chivvis nostaakin esiin Venäjän ilma- ja merivoimien viimeaikaiset ”provokatiiviset toimet” Itämeren ympäristössä. Ne ovat hänen mukaansa lisänneet jännitteitä koko alueella.
”Jopa perinteisesti liittoutumaton Ruotsi on alkanut harkita vakavasti Natoon liittymistä”, Chivvis kirjoittaa.
”Liki puolustuskyvyttömiä”
Christopher S. Chivvisin mukaan Natolla on tällä hetkellä kohtuullisen heikko läsnäolo Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Hän luonnehtii maiden omia armeijoita ”hyvin rajallisiksi”.
”Ne (Baltian maat) olisivat lähes puolustuskyvyttömiä, jos Venäjä hyökkäisi. Venäjän joukot voisivat todennäköisesti napata Baltian pääkaupungit vain päivien kuluessa sen jälkeen, kun ne ovat ylittäneet Venäjän rajan. Ennen kuin riittävä määrä Naton vahvistuksia voisi tulla paikalle pysäyttämään ne”, Chivvis arvioi.
Hänen mukaansa Venäjän asevoimat pyrkisivät tällaisessa tilanteessa vahvistamaan asemansa sellaisiksi, että Naton pelastusoperaatiosta tulisi varsin raskas.
”Venäjän joukot yrittäisivät linnoittaa asemansa kiidättämällä joukkojensa perässä erittäin tehokkaita siirrettäviä ilmapuolustusjärjestelmiä. Tämä yhdistettynä Kaliningradin venäläisiin ilmapuolustus- ja ohjusjärjestelmiin tekisi Naton pääsyn koko Itämeren alueelle vaikeaksi ja kalliiksi”, Chivvis selvittää.
Hänen mukaansa Baltian vapauttaminen tällaisen hyökkäyksen jälkeen kestäisi kuukausia ja vaatisi tuhansia ihmishenkiä. Lisäksi se rampauttaisi koko Euroopan talouden.
Chivvis muistuttaa myös Venäjän muuttuneesta ydinasedoktriinista, jossa katsotaan, että maan tulee vastata taktisilla ydinaseilla siihen kohdistuvaan ”eksistentiaaliseen uhkaan”.
”Jopa keskikokoinen tavanomainen konflikti muodostaisi riskin sen eskaloitumisesta ydinsodaksi. Tämän skenaarion ja niiden erittäin kivuliaiden valintojen välttäminen, joihin se Euroopan ja Yhdysvallat pakottaisi, on selvästi kaikkien intressissä”, Chivvis toteaa.
Vahva ilmapuolustus
Christopher S. Chivvisin mukaan nykyistä vahvemmat amerikkalaisjoukot Baltiassa vähentäisivät ”Moskovan virhearvioiden” mahdollisuutta ja siten myös sodan syttymisen todennäköisyyttä.
Hän pitää mahdollisena, että Yhdysvallat päättää tulevaisuudessa kaksin- tai jopa kolminkertaistaa aiemmin ilmoittamansa Itä-Euroopan väliaikaiset lisäjoukkonsa.
”Pidemmälle viety askel olisi asettaa näihin maihin pysyviä joukkoja”, Chivvis pohtii.
Hänen mukaansa Nato voisi esimerkiksi toimittaa kaikkiin Baltian pääkaupunkeihin panssariprikaatin ja komentokeskuksen. Lisäksi Naton tulisi hänen mielestään harkita nykyisen Baltian ilmavalvontakäytännön kehittämistä suuremmaksi puolustusjärjestelmäksi, joka koostuisi hävittäjien lisäksi alueelle toimitettavasta ilma- ja ohjuspuolustuskalustosta.
Yhdysvaltojen joukkojen lisäämistä vastustaville Christopher S. Chivvis toteaa, etteivät ne lisäisi jännitteitä alueella, vaan vähentäisivät niitä tasaamalla voimasuhteita.
”Vaikka Venäjän johto voisikin suivaantua siitä, että Yhdysvaltojen joukkoja tulisi lähemmäs heidän rajojaan, tulisi heitä muistuttaa siitä, että he sijoittavat joukkojaan säännöllisesti Baltian maiden rajoille.”
