Ukrainan fpv-drooni Dnipropetrovskin alueella. AFP / LEHTIKUVA / ROMAN PILIPEY

Ukrainan asema neuvotteluissa uhkaa tutkijan mukaan heiketä

Ulkopoliittisen instituutin Matti Pesu arvioi, että Alaskassa Donald Trump omaksui Venäjän katsontakantoja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesun mukaan Ukrainan rauhanprosessiin liittyy hyvin paljon avoimia kysymyksiä.

Tutkijan mukaan Ukrainalla ja Euroopan mailla on paljon pelissä tänään Washingtonissa järjestettävässä kokouksessa.

– Ukrainan ja muiden eurooppalaisten strategian tulisi keskittyä seuraavaan kysymykseen: Millä Ukrainan neuvottelupositiota suhteessa Venäjään voidaan parantaa tilanteessa, jossa kulutussota pala palalta kääntänee asetelmaa Venäjän eduksi, Pesu kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Tutkijan mukaan Euroopan maat ja Venäjä yrittävät kilpaa ohjata Yhdysvaltojen näkemystä sodasta. Pesun mukaan koko sodan ratkaisuun tähtäävä diplomaattinen prosessi pyörii tällä hetkellä sen ympärillä.

– Yhdysvaltain voima ja sen vallan välineet voivat ratkaisevasti kääntää balanssia jommankumman osapuolen hyväksi.

Pesun mukaan Donald Trump Alaskan tapaamisessa Venäjän katsontakantoja.

Tänään Washingtonissa eurooppalaiset johtajat puolestaan yrittävät tutkijan mukaan ohjata Trumpin ajattelua kohti eurooppalaisia näkökulmia.

Pesun mukaan Washingtonin tapaamisessa nousee todennäköisesti esille kolme pääteemaa: Tulitauko, Yhdysvaltain rooli mahdollisissa turvatakuissa ja Yhdysvaltain sanktiouhan ylläpitäminen.

– Tavoitteena on myös pitää Yhdysvaltain ja Ukrainan suhteet rakentavina ja välttää helmikuinen katastrofi, Pesu kirjoittaa.

Jotta Trumpin, Vladimir Putinin ja Volodymyr Zelenskyin kolmenkeskinen tapaaminen olisi tuottoisa, tulisi Ukrainan ja Venäjän katsontakantojen olla nykyistä lähempänä toisiaan, Pesu arvioi.

– Yleiskuvan perusteella on vaikea uskoa, että Venäjä olisi tässä tilanteessa halukas aitoihin myönnytyksiin ja vastaantuloon. Miksi Moskova nyt ajattelisi, ettei se olisi enää kyvykäs saavuttamaan tavoitteitaan sodankäynnin kautta?

– Toki on olemassa teoreettinen mahdollisuus, että Venäjä itse näkee heikkouksia, joita me emme tunnista. Tai että Trump on Alaskassa kommunikoinut vakavia uhkauksia, jos rauhaa ei tule. Tai että sekondäärisanktioiden uhka on Venäjälle todellinen. Tähän on silti vaikea uskoa.

Euroopan maissa tulisi Pesun mukaan keskustella huomattavasti vakavammin turvatakuisiin liittyvistä kysymyksistä. Hän kuvailee, että Yhdysvalloista tulleet avaukset turvatakuista ovat tällä hetkellä täynnä avoimia kysymyksiä.

– Ovatko Yhdysvallat ja länsimaat valmiita antamaan valtiosopimustasoisen tuen Ukrainalle? Aiheesta ei ole käyty demokratioissa keskustelua.

Poimintoja videosisällöistämme

Pesu pohtii myös, miksi Venäjä hyväksyisi länsimaiden turvatakuut Ukrainalle. Tutkija muistuttaa, että Ukrainan läntisen sotilasintegraation estäminen on yksi Moskovan tavoitteista sodassa.

– Huoleni on, että Ukrainan tukijat eivät halustaan huolimatta kykene kääntämään kulutussodan kulkua ja sen sanelemaa neuvotteluasetelmaa Ukrainalle myönteiseksi. Jos tilanne kääntyy edelleen Venäjän eduksi, pöydällä voi lopulta olla Ukrainan kannalta entistä huonompi diili.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)