Kun Nato-maiden johtajat päättivät kesäkuisessa Madridin huippukokouksessaan puolustusliiton toimintaa määrittävästä strategisesta konseptista, Turkki piti tutkija Galip Dalayn mukaan tärkeänä varmistaa, että terrorismin torjunta säilyy yhtenä painopistealueista myös jatkossa. Se, että maa sai tahtonsa läpi, oli presidentti Recep Tayyip Erdoganin näkökulmasta voitto.
Dalay ennustaa Erdoganin tulevaisuudessa vetoavan Madridissa hyväksyttyyn konseptiasiakirjaan sekä Suomen ja Ruotsin kanssa allekirjoitettuun tuoreeseen yhteisymmärryspöytäkirjaan halutessaan painostaa Natoa ja sen jäseniä tukemaan Turkkia sen taistelussa Kurdistanin työväenpuoluetta (PKK) vastaan sekä vetämään tukensa Syyriassa toimivalta kurdien YPG-järjestöltä ja siihen linkittyvältä PYD-puolueelta.
– Koska PYD/YPG on määritelty terroristijärjestöksi vain Turkissa eikä missään muussa Nato-maassa, tämä kysymys todennäköisesti tulee todennäköisesti jatkossakin hiertämään suhteita erityisesti Yhdysvaltoihin, joka on niiden keskeinen kumppani, Dalay arvioi brittiläisen Chatham House -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Monimutkainen Venäjä-suhde
Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan myötä Naton itäinen sivusta on palautunut puolustusliiton toiminnan kiistattomaan keskiöön. Sota koskettaa myös Turkkia, sillä se Mustanmeren rantavaltio, kuten Ukrainakin, ja Venäjän kanssa napit vastakkain monissa Välimeren alueen konflikteissa, erityisesti Syyriassa ja Libyassa.
– Venäjällä ei ole kenties koskaan ollut yhtä vahvaa läsnäoloa Välimerellä kuin nyt. Se on merkittävä toimija Syyriassa, Libyassa ja itäisellä Välimerellä ja ylläpitää erittäin läheisiä suhteita Algeriaan ja Egyptiin, Dalay huomauttaa.
– Venäjän silmissä itä ja etelä eivät ole kaksi erillistä aluetta vaan yksi yhtenäinen tila, ja Turkki on siellä merkittävä toimija, hän toteaa.
Turkki pitää hänen mukaansa tärkeänä, että Nato on jatkossakin sitoutunut myös eteläisen sivustansa puolustukseen. Eteläisen naapuruston, Lähi-idän ja Afrikan strategisessa konseptissa saama runsas huomio palvelee osaltaan tätä tavoitetta.
Se, että Venäjää käsitellään uudessa strategisessa selkeästi vastustajana, on Dalayn mielestä omiaan vaikeuttamaan Turkin jo ennestäänkin monimutkaista suhdetta Venäjään. Täyttä välirikkoa hän pitää epätodennäköisenä, mutta niin myös sitä, että Ankaran ja Moskovan välit palautuisivat sellaisiksi, mitä ne olivat ennen Venäjän käynnistämää täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan.
Varsinkin sodan alkuvaiheessa Turkki oli Dalayn mukaan Yhdysvaltojen, Britannian ja Puolan ohella yksi niistä maista, jotka toimittivat eniten puolustustarvikkeita Ukrainan armeijalle Venäjän äänekkäistä vastalauseista ja suoranaisista uhkauksista piittaamatta.
LUE MYÖS:
Turkin ja Venäjän suhde on hataralla pohjalla
