Ruotsin hallituskriisin syvin syy ei välttämättä ole vasemmistopuolueen ja keskustapuolueen riita. Ruotsin politiikan tutkijan Karolina Stenlundin mukaan nykyisen pattitilanteen taustalla on vuoden 2014 jälkeen muuttunut budjettikäytäntö, joka on tehnyt vähemmistöhallitusten muodostamisesta aiempaa vaikeampaa.
Ruotsin poliittinen kenttä on murroksessa. Murros näkyy käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa, joiden ensimmäinen kierros päättyi tällä viikolla siihen, että vasemmistopuolue päätyi tukemaan maltillisen kokoomuksen puhemiestä sosiaalidemokraattien ehdokkaan sijaan.
– Kukaan ei oikeastaan tiedä, miten tämä päättyy. Se, että vasemmistopuolue äänestää kokoomuslaista puhemiestä, olisi aiemmin ollut mahdotonta kuvitella. Tällä hetkellä kaikki on ylösalaisin, Stenlund sanoo Verkkouutisille
Puhemies Anders Norlén ilmoitti myöhemmin, että sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Anderssonilla on yhä parhaat mahdollisuudet hallituksen muodostamiseen. Karolina Stenlundin mukaan tehtävä ei ole helppo.
– Punavihreän blokin on vaikea saada sekä vasemmistopuoluetta että keskustapuoluetta yhteisen linjan taakse, Stenlund sanoo.
Monet kysyvät, miksei vasemmistopuolue tee samaa kuin ruotsidemokraatit Tidö-yhteistyön aikana eli pysy hallituksen ulkopuolella mutta käytä silti suurta vaikutusvaltaa politiikkaan.
Stenlundin mukaan juuri tästä nykyinen lukko syntyy. Vasemmistopuolue on puoluekokouksessaan linjannut, ettei se enää tyydy pelkäksi tukipuolueeksi, vaan haluaa ministeripaikkoja ja suoraa vaikutusvaltaa hallituksen sisällä. Keskusta puolestaan ei halua samaan hallitukseen vasemmistopuolueen ministereitä. Näiden vaatimusten yhteensovittaminen on osoittautunut Magdalena Anderssonille vaikeaksi.
Vasemmistopuolueen vahvistunut asema näkyy myös puolueiden voimasuhteissa, sillä on neuvotteluissa aiempaa enemmän vipuvartta.
– Magdalena Andersson ei ole onnistunut tuomaan näitä kahta osapuolta yhteen. Vasemmistopuolue kokee siksi, että sillä on velvollisuus äänestäjiään kohtaan vaatia ministeripaikkoja.
Taustalla on vuoden 2014 jälkeen muuttunut järjestelmä
Ruotsidemokraatit olivat ensimmäistä kertaa mukana hallitusneuvotteluissa tilanteessa, jossa niiden osallistumista hallitukseen pidettiin osassa oikeistoblokkia realistisena vaihtoehtona.
Ruotsidemokraatit ovat kuitenkin kylväneet siemenen, joka mutkistaa myös vasemmistopuolueen käymiä hallitusneuvotteluja.
– Tilanteen ymmärtämiseksi on palattava vuoteen 2014. Aiemmin vähemmistöhallitukset pystyivät hallitsemaan ilman yhteistä enemmistöbudjettia. Näin ei enää ole, Stenlund sanoo.
Ruotsissa on pitkä perinne vähemmistöhallituksille. Ruotsidemokraattien toiminta muutti kulttuuria.
– Kun ruotsidemokraatit alkoivat aktiivisesti äänestää hallituksen budjetteja vastaan, koko järjestelmä muuttui. Nykyisin ei enää riitä, että muut puolueet vain pidättäytyvät äänestämästä.
Stenlundin mukaan Ruotsin nykyjärjestelmässä hallituksella täytyy olla toimiva budjettienemmistö. Koska Anderssonin johtamassa blokissa on ristiriitoja erityisesti vasemmistopuolueen ja keskustapuolueen välillä, hänen mahdollisuutensa hallita vähemmistöhallituksella olivat paljon heikommat kuin aiempina vuosikymmeninä.
– Vanha käytäntö on murtunut vuodesta 2014 lähtien. Vähemmistöhallituksia ei voi enää muodostaa samalla tavalla kuin ennen, koska niiden on paljon vaikeampi saada budjettinsa läpi. Se on nykytilanteen tärkein selitys.
Uudet vaalit ovat mahdolliset
Ruotsissa puhemies antaa tunnustelutehtävän henkilölle, jolla arvioidaan olevan parhaat mahdollisuudet saada pääministeri valituksi. Jos pääministeriehdokas kaatuu valtiopäivillä, puhemies voi tehdä uuden ehdotuksen, enintään neljä kertaa. Tällä hetkellä Magdalena Andersson jatkaa tunnusteluja ja raportoi tilanteesta 12. lokakuuta.
Ruotsin hallitusneuvotteluissa on ollut vauhdikkaita käänteitä. Vasemmistopuolueen ympärillä oleva vaalivilppiepäily ei ole hallitusneuvottelujen esteenä. Kyse on enemmän keskustan ja vasemmistopuolueen konfliktista.
Keskusta on epäonnistunut taktiikassaan. Maltillinen kokoomus ohjasi osan omista äänistään liberaalipuolueelle.
– Keskustapuolue toivoi keskiryhmien hallitusta yhdessä liberaalien ja kristillisdemokraattien kanssa. Kun liberaalit säilyttivät paikkansa valtiopäivillä, tämä suunnitelma kariutui, Stenlund sanoi.
Ruotsin vaalitulos oli tiukka. Vasemmistoblokki sai vain kolmen paikan enemmistön. Hallitusneuvottelut tuntuvat olevan poikkeuksellisen mutkikkaat. Siksi Stenlund ei poissulje edes uusien vaalien mahdollisuutta.
– Paljon riippuu siitä, päädytäänkö ylimääräisiin vaaleihin. Siinä tilanteessa kukaan ei tiedä, miten äänestäjät reagoivat, ja käytännössä mitä tahansa voi tapahtua, Stelund sanoo.
– Vanha käytäntö on murtunut vuodesta 2014 lähtien. Vähemmistöhallituksia ei voi enää muodostaa samalla tavalla kuin ennen.