Venäjä ei halua lopettaa iskujaan Ukrainan energiainfrastruktuuriin, koska se menettäisi merkittävän painostuskeinon.
Näin arvioi Tanskan puolustusakatemian lehtori Peter Viggo Jakobsen Tanskan yleisradio DR:lle.
Talven lähestyessä sähkö- ja lämmönjakelun haavoittuvuus korostuu. Jakobsenin mukaan Venäjä on tunnistanut heikkouden, johon iskemällä se voi vaikeuttaa sekä ukrainalaisten arkea että maan puolustusta.
– Tässä venäläiset ovat todella löytäneet kohdan, johon iskeminen tekee Ukrainalle kipeää. Jos he lopettavat sen, he menettävät erittäin merkittävän painostuskeinon, Jakobsen sanoo.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kutsui Ukrainan energiasektoria maan akilleenkantapääksi torjuessaan ehdotuksen vastavuoroisesta ilmaiskujen tauosta. Venäjä hylkäsi Yhdysvaltojen tukeman esityksen 10. syyskuuta.
Peskovin mukaan Ukraina ei tarjonnut ”pysyvää ratkaisua”, joka vastaisi täysin Venäjän etuja.
Räjähdelennokki- ja ohjushyökkäykset Ukrainan energiaverkkoon ovat aiheuttaneet laajoja vaurioita ja toistuvia sähkökatkoja.
Ukraina puolestaan on iskenyt Venäjän öljynjalostamoihin, varastoihin ja muihin strategisiin kohteisiin heikentääkseen maan taloutta ja lisätäkseen painetta sodan lopettamiseen.
Kylmyys sitoo voimavaroja
Jakobsenin mukaan Venäjä tavoittelee energiaiskuilla ukrainalaisten uuvuttamista ja väestön taistelutahdon murtamista. Kovilla pakkasilla sähkö- ja lämmityskatkojen vaikutukset korostuvat.
– Se voi murentaa Ukrainan taistelutahtoa niin, että ukrainalaiset ovat valmiita hyväksymään rauhan Venäjän ehdoilla, hän sanoo.
Monet tutkijat ovat toisaalta huomauttaneet, etteivät strategiset hyökkäykset siviiliväestöä kohtaan ole historian valossa johtaneet haluttuun lopputulokseen. Esimerkiksi toisessa maailmansodassa nähdyt massiiviset ilmapommitukset eivät lannistaneet toisen osapuolen taistelutahtoa.
Venäjä voi hyötyä iskuista, vaikka ukrainalaisten vastarinta ei murtuisi. Tutkijan mukaan siviilien selviytymisestä huolehtiminen kuluttaa sodankäynnissä tarvittavia voimavaroja.
– Ukrainan on käytettävä suhteettoman paljon resursseja auttaakseen siviiliväestöä pysymään lämpimänä sen sijaan, että se kävisi sotaa Venäjää vastaan. Tämä vähentää venäläissotilaisiin kohdistuvaa painetta, hän arvioi.
Venäjän tappiot kasaantuvat
Peskov väitti myös, että Ukrainan tilanne maasodassa olisi muuttunut huomattavasti huonommaksi. Tätä arviota Jakobsen ei hyväksy.
Hän kuvaa rintamaa pitkälti lukkiutuneeksi ja korostaa Venäjän kärsimiä henkilöstötappioita. Ukraina on samalla tehnyt onnistuneita vastahyökkäyksiä esimerkiksi Lymanin lähialueella.
– Jos venäläisten mielestä heillä menee hyvin, heillä on hyvin erikoinen määritelmä sille, mitä hyvin meneminen tarkoittaa. He menettävät todella paljon sotilaita, Jakobsen sanoo.
Hänen arvionsa mukaan sota voi jatkua pitkään, jos Kiina tukee Venäjää ja Ukraina saa tukea Euroopalta ja Yhdysvalloilta.
Jakobsenin mukaan ratkaiseva muutos edellyttäisi Vladimir Putinin hallinnolta sen tunnustanusta, etteivät venäläisjoukot pysty valtaamaan kaikkia vaatimiaan alueita. Tällöin tulitauko voitaisiin mahdollisesti hyväksyä itäisen Ukrainan rintamalinjalla.
LUE MYÖS:
Ukraina paljasti vastahyökkäyksen, operaatio Vivaldi jatkuu (VU 16.9.2026)