Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen ICDS:n varajohtaja Kristi Raik kommentoi Ylen Ykkösaamussa Ukrainan sodan tilannetta ja lännen tulevaa aseapua Ukrainalle.
Yhdysvallat on ilmoittanut, että se on valmis valmis hyväksymään, että liittolaismaat antavat yhdysvaltalaisvalmisteisia F-16-hävittäjiä Ukrainalle.
Yhdysvallat ei kuitenkaan tämän hetken tietojen mukaan luovuta omia hävittäjiään, mutta Euroopan maat ovat nyt koonneet koalitiota maista, jotka ovat valmiita niitä antamaan. Koalitiossa on mukana tällä hetkellä Iso-Britannia, Tanska, Alankomaat ja Belgia.
– Tämä on erittäin tärkeä päätös, kun Ukraina on valmistautumassa vastahyökkäykseen ja näitä hävittäjiä tullaan tarvitsemaan kipeästi, jotta vastahyökkäys voi tulevaisuudessa tuottaa enemmän tulosta, Raik sanoo Ykkösaamussa.
Raikin mukaan päätös oli odotettavissa. Hän katsoo, että kaikessa aseavussa Ukrainaan on ollut hieman viivettä, koska päätökset ovat vaatineet poliittisen keskustelun, voiko aseavun lisääminen johtaa sodan eskalaatioon. Eskalaatiota hän ei kuitenkaan näe merkittävänä uhkana.
– Vaikea nähdä, miten Venäjä voisi eskaloida, koska se jo nyt yrittää tehdä kaikkensa Ukrainan hävittämiseksi. Enemmän lännessä pelätään toisenlaista eskalaatiota, sitä että sota laajenee ja Venäjä ryhtyy joihinkin toimiin länsimaita vastaan, Raik toteaa.
Raik katsoo, että aiempien merkittävien päätöksienkään jälkeen ei ole tapahtunut myöskään tällaista eskalaatiota.
Suomen osalta Venäjä on kuitenkin esimerkiksi jäädyttänyt Venäjän suurlähetystön pankkitilit. Raik katsoo, että Venäjän tapa kohdella eri länsimaita eri tavoin, on sen keino pyrkiä hajottamaan lännen yhtenäisyyttä. Hän ei näe, että painostus liittyisi suoraan Suomen Nato-jäsenyyteen.
– Venäjä ehkä haluaa esittää toimen vastareaktiona, että Suomea ikäänkuin rangaistaan siitä, että Suomi on liittynyt Natoon.
Raik kuitenkin itse korostaa, että vaikka Suomi ei olisi Naton jäsen, Venäjä todennäköisesti kohdistaisi siihen silti toimia ja tällöin “painostus voisi olla vielä ikävämpää”.
Vaikka hävittäjäpäätös on Yhdysvalloissa tehty, Raik toppuuttelee toiveita nopeasta Ukrainan vastahyökkäyksestä. Hävittäjien käyttöönottoa viivyttää vielä ainakin lentäjien kouluttaminen, joka arvioiden mukaan kestäisi ainakin useita kuukausia.
– Kesän aikana ei voida odottaa ratkaisevaa käännöstä tässä sotatilanteessa, mutta hävittäjien avulla valmistaudutaan siihen, että voi tulla lisää hyökkäyksiä Ukrainan puolelta, joilla pyritään vapauttamaan miehitettyjä alueita.
Raik katsoo, että sodan pitkittymiseen tulisi varautua ja lännen antaa hävittäjien avulla viesti, että aseapu kantaa myös pidemmälle tulevaisuuteen.
– Jos katsotaan tulevien vuosien turvallisuustilannetta, niin se ei suinkaan tule paranemaan. Sekä Ukraina että Nato tarvitsevat vahvaa puolustuskykyä Venäjää vastaan. Ukraina tarvitsee kykyä miehitettyjen alueiden vapauttamiseksi.