Tutkija Ylelle: Eläkemenoja olisi syytä hillitä

Mika Malirannan mukaan myös suuresta osasta yritystukia tulisi luopua.
Ihmisiä Helsingissä. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Ihmisiä Helsingissä. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Tutkimuslaitos Laboren johtajan Turun yliopiston taloustieteen professorin Mika Malirannan mukaan tutkijoiden keskuudessa on vahva konsensus siitä, että suuresta osasta yritystukia pitäisi luopua. Hän puhuu asiasta Ylelle.

Leikkauksia perustellaan sillä, että yritystuet ovat kalliita julkisen sektorin kannalta ja suurin osa niistä heikentää talouden ja tuottavuuden kasvua. Taustalla on se, että yritystuet vääristävät kilpailua ja sitovat resursseja ja työvoimaa heikosti tuottaviin yrityksiin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Maliranta arvioi Ylellä, että väestön ikääntyessä myös eläkemenoja olisi hyvä pystyä hillitsemään. Hän huomauttaa, että tähän saakka eläkeläiset ovat pitkälti säästyneet sopeutuksilta.

– Meidän talouskasvun heikentyminen ei ole ollut minkään tietyn ikäryhmän syy. Siinä mielessä voisi ajatella, että sopeutuksia kohdennettaisiin jossain määrin tasaisesti myös ikäryhmittäin, Maliranta sanoo Ylelle.

Malirannan mukaan myös ihmisten ostovoimasta täytyy pitää huolta. Hänen mukaansa lyhyen aikavälin kasvun kannalta olisi vähemmän haitallista leikata keskiluokan tai suurituloisten etuuksia tai verohelpotuksia, kuten kotitalousvähennystä. Tätä hän perustelee sillä, että pienituloisilla suurempi osuus tuloista menee suoraan kulutukseen.

– Jos pienituloisilta leikataan, he vähentävät herkemmin kulutustaan, joka sitten hidastaa talouskasvua lyhyellä aikavälillä, Maliranta perustelee Ylelle.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut alkavat tänään keskiviikkona. Maliranta korostaa Ylelle, että sopeutustoimet eivät saisi talouden kasvuedellytyksiä pidemmällä aikavälillä.

– Siitä on vahvistuvaa tutkimusnäyttöä, että korkeakoulusektorin ja laajemmin koulutuksen leikkaukset heikentävät talouskasvua keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, Maliranta sanoo.

 

Ministerin mukaan päätös leikkaa kovapalkkaisimpien järjestöjohtajien palkkoja selvästi.
Päivi Räsäsen tapausta on verrattu Jussi Halla-ahon tuomioon vuonna 2012. Korkein oikeus kumosi myös tuolloin alempien oikeusasteiden päätökset.
Harri Bromanin mukaan uudet asiat jäävät tekemättä ja kokeilematta.
Mainos