Tutkija: Tästä syystä Venäjän eliitti taistelee keskenään

Vladimir Putinin kerrotaan käyttävän eliitin kahnauksia valtansa pönkittämiseen.
Kremlin muuri Moskovassa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Kremlin muuri Moskovassa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Venäläinen politiikan tutkija ja luennoitsija Ilja Matvejev avaa Twitter-ketjussaan syitä sille, miksi Venäjällä nähdään ajoittain maan eliitin sisäisiä kamppailuja.

Esimerkkitapaukseksi Matvejev nostaa Tšetšenian johtaja Ramzan Kadyrovin ja Wagner-palkka-armeijan omistaja Jevgeni Prigožinin esittämän arvostelun maan armeijan johtoa ja jopa nimettyjä kenraaleja kohtaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Jotkut epäilevät heidän edustavan ”sodan puoluetta” Kremlin sisällä tai jopa syntyvää oppositiota (Vladimir) Putinille. Olen eri mieltä, Matvejev kirjoittaa.

– Tämä konflikti seuraa mallia, joka on tuttu kaikille Venäjän politiikan tutkijoille. Putin perustaa kaksi tai useampia valtakeskuksia ja sallii niiden käydä pieniä taisteluita keskenään. Nyt se on jo melkein vaistomainen liike hänelle.

Toisena esimerkkinä Matvejev mainitsee Venäjän suurimman öljy-yhtiö Rosneftin ja maan öljyputkimonopoli Transneftin välisen pitkän kiistan. Yhtiöiden johtajat, joilla on molemmilla KGB-tausta ja he kuuluvat Putinin lähipiiriin, taistelevat usein öljyn siirtoon liittyvien kysymysten tiimoilla.

Myös Venäjän valtakunnansyyttäjän viraston ja tutkintakomitean välillä on nähtävillä samankaltainen taisto.

– Molemmat konfliktit käytiin julkisesti ja ne sisälsivät todellisia jännitteen lähteitä. Kumpikaan ei kuitenkaan johtanut minkäänlaiseen Putinin horjuttamiseen, Matvejev kirjoittaa.

– Putin on hyväksynyt tällaiset konfliktit täysin, sillä ne tekevät hänestä välttämättömän – kuka muu voisi ratkaista ne?

Poimintoja videosisällöistämme

Konfliktit myös Matvejevin mukaan ehkäisevät vallankaappausyrityksiä.

– Niin kauan kuin eliitin klaanit taistelevat keskenään, ne eivät yhdisty syrjäyttääkseen Putinin. Niin yksinkertainen kuin tämä strategia on, se on palvellut Putinia hyvin hänen 22–vuotisen valtakautensa ajan.

Matvejev kuvaakin Venäjää termeillä ”klaanivaltio” tai ”verkostovaltio”, joka ei kykene koordinoitua ja rationaalista poliittiset kiistat kumoavaa organisaatiota vaativaan sotaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Johtopäätös: Kadyrovin ja Prigožinin äänet ovat tyypillisen Kremlin politiikan rajoissa, mutta tällainen politiikka itsessään on irrallaan Kremlin aloittaman sodan todellisuudesta, Matvejev toteaa.

– Taistelukentällä on tulossa lisää tappioita ja Putin joutuu lopulta kohtaamaan hävityn sodan poliittiset seuraukset.

Yhteys koneeseen menetettiin tiistaina alkuillasta.
Vuotaneet äänitteet viittaavat siihen, että Unkari toimi EU:ssa Kremlin etujen mukaisesti.
Euroopan jatkuva sinisilmäisyys on Szabolcs Panyin mielestä typerää ja vaarallista.
Mainos