Tutkija SK:lle: Eduskuntapuheita ei pitäisi tehdä tekoälyllä

Tekoälyn käyttö aiheuttaa Johanna Vuorelman mukaan ristiriidan kansanedustajan luottamustehtävän hoidossa.
Eduskunnan kyselytunti 2023. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Eduskunnan kyselytunti 2023. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Suomen Kuvalehti tiedusteli kyselyllä tekoälyn käytöstä kansanedustajan työssä. Vastanneista 27 kansanedustajasta kaksi kertoi kirjoituttavansa eduskunnan täysistuntojen puheita tekoälyllä.

Molemmat kertoivat tarkistavansa ja korjaavansa tekoälyn tuottaman tekstin. Lisäksi eräät vastaajat kertoivat käyttävänsä tekoälyä muiden puheiden ja kirjoitusten luonnosteluun.

Moni vastanneista kansanedustajista suhtautui ajatukseen kielteisesti. He korostivat oman ajattelun ja sanavalintojen merkitystä, ja totesivat että tekoäly tekee virheitä.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelman mukaan tekoälyn käyttö eduskuntapuheiden laadintaan on ristiriidassa edustuksellisen demokratian kanssa. Tällöin äänestäjälle jää epäselväksi, kuka tekee lopulliset päätökset, kone vai luottamushenkilö.

– Sehän ei ole sinänsä uutta, että poliitikkojen puheita laatii joku muu siellä puolueen sisällä, mutta tekoäly on puolueen ulkopuolinen toimija, Vuorelma perustelee SK:lle.

Eduskunnan ohjeiden mukaan tekoälyn tuottamasta sisällöstä on pääsääntöisesti ilmoitettava. Eduskunnan tietohallintopäällikkö Ari Apilo sanoo SK:lle, että kohta tullaan tarkistamaan. Hän kertoo pitävänsä itsestäänselvyytenä, että käytöstä mainittaisiin, jos sisältö on pääosin generoitu tekoälyllä.

LUE MYÖS:
”Aika kauhukuva” – Näin opiskelijat ja opettajat saavat käyttää tekoälyä

Noora Fagerström ihmettelee Antti Lindtmanin suunnitelmaa perua hallituksen veronalennus.
Länsi-Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtajan mukaan vaikuttajaviestintään ei pitäisi käyttää rahaa palvelujen kustannuksella.
Suomessa on professorin mukaan "itäeurooppalainen oikeuskulttuuri", joka on yksilön sijaan hallinnon puolella.
Mainos