Suomen käräjäoikeudet eivät noudata pakottavaa EU-lainsäädäntöä, joka suojaa kuluttajia pikavippiyritysten kohtuuttomilta ehdoilta ja harhaanjohtavalta markkinoinnilta, väittävät asiantuntijat Helsingin Sanomille.
Norjan Bergenin yliopiston siviiliprosessioikeuden professori Anna Nylund ja helsinkiläisen lakitoimisto Takaisinperinnän toimitusjohtaja Olli-Pekka Korhonen ovat yhtä mieltä siitä, että suomalainen oikeusjärjestelmä rikkoo lakia. Molemamt uskovat, että jos lakia noudatettaisiin, suuri määrä ihmisiä vapautuisi ulosotosta.
Tuomioistuinten nykyinen linja ei Nylundin mukaan lähde siitä, että vähävaraisen, heikossa asemassa olevan ihmisen oikeuksia tulisi suojata.
– Täällä on itäeurooppalainen oikeuskulttuuri, jossa tuomari on virkamies ja hallinnon puolella sen sijaan, että olisi yksilön puolella, professori sanoo Helsingin Sanomille.
EU-kuluttajalainsäädännön mukaan jos pikavippiyritys tarjoaa kuluttajalle kohtuuttomia ehtoja, ei sopimus sido kuluttajaa. Tällöin kuluttajan vastuulle jäisi vain lainapääoman maksaminen, mutta ei lainkaan korkoja tai muita kuluja.
Ongelmallista on kuitenkin se, että tällä hetkellä kuluttajan on itse osattava vedota käräjillä pikavippisopimuksen kohtuuttomiin ehtoihin.
Nylund sanoo, että käräjäoikeuksien tulisikin selvittää, onko kuluttajan luottokelpoisuus arvioitu, onko hänelle annettu ennakkotiedot hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä, onko luoton kustannukset ilmoitettu oikein, ovatko sopimusehdot kohtuuttomia ja onko sopimus toimitettu kuluttajalle pysyvällä tavalla. Jos nämä ovat tekemättä, ei ihmistä pitäisi hänen mukaansa voida hakea ulosottoon.
Käytännössä näin kuitenkin tapahtuu, eivätkä käräjäoikeudet tutki asian taustoja omatoimisesti.
Käräjille lähtemisessä on Suomessa myös suuri kuluriski. Tuomioistuinmaksulaki mahdollistaa pikavippiyhtiöille yksipuolisen velkomustuomion hakemisen 70 eurolla, mutta kuluttajan riitauttaessa pikavipin tulee maksettavaa 610 euroa. Tämän päälle tulevat oikeudenkäyntikulut.
Korhonen kertoo, että hän on yrittänyt saada tuloksetta pikavippiasioita käsittelyyn korkeimpaan oikeuteen ennakkopäätöksen saamiseksi. Tuomioistuimilla on hänestä kuitenkin asenneongelma.
– Kyllä ne, jotka alun perin näitä lakeja ovat säätäneet tietävät, että homma on sössitty. Suurin vastustajani omassa työssäni eivät ole perintäfirmat vaan oikeuslaitokset, Korhonen harmittelee.