Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemukset ovat olleet toistaiseksi jumissa Turkin vastahakoisuuden vuoksi. Myös Unkarin ratifiointia odotetaan edelleen.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti Ruotsissa pidetyn mielenilmauksen jälkeen tammikuussa, ettei maa tule saamaan Turkilta tukea hakemukselleen.
Osa asiantuntijoista odottaa tilanteen muuttuvan Turkin vaalien jälkeen eli mahdollisesti kesällä pidettävään Vilnan Nato-huippukokoukseen mennessä. Yhdysvalloissa kymmenet senaattorit ovat vaatineet F-16-hävittäjäkaupan kytkemistä Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten hyväksymiseen.
Prosessin viivästyminen on herättänyt keskustelua siitä, tulisiko Suomen pyrkiä Natoon ennen Ruotsia ja vaikuttaa Ruotsin hakemuksen hyväksymiseen liittokunnan sisältä. Virallisena linjana on ollut, että molempien maiden Nato-jäsenhakemukset tulisi käsitellä samalla kertaa sotilaallisista ja poliittista syistä.
Tuoreiden mielipidemittausten perusteella noin 70 prosenttia ruotsalaisista on Nato-jäsenyyden kannalla. Tukholman yliopiston Turkki-tutkimuksen instituutin johtaja Paul Levin arvioi kysymyksen olevan tärkeämpi Suomelle pitkän Venäjä-rajan vuoksi. Nato-jäsenyyttä on luonnehdittu eksistentiaaliseksi Suomen turvallisuuden kannalta.
– Ruotsin nykyinen hallitus on silti tehnyt selväksi, että tämä on heidän tärkein prioriteettinsa. Kuten pääministeri hiljattain sanoi, elämme vaarallisinta ajanjaksoa toisen maailmansodan jälkeen, Paul Levin sanoo Verkkouutisille.
Hän arvioi ruotsalaismedian seuraavan ”lähes hysteerisesti” meneillään olevia neuvotteluita Turkin kanssa.
– Uskon, että monet ruotsalaiset pitävät tätä asiaa hyvin tärkeänä, Levin jatkaa.
Turkissa pidettävät vaalit tulevat tutkijan mukaan vaikuttamaan merkittävästi Nato-prosessin etenemiseen. Myös tuhoisalla maanjäristyksellä voi olla poliittisia seurauksia.
– Hallitusta on arvosteltu hitaista toimenpiteistä – tällä hetkellä alueella tarvitaan nopeasti telttoja, mitä Ruotsin ja Suomen hallitukset voivat tukea kansainvälisesti. Tilanteen seurauksena Turkin vaaleja voidaan päättää siirtää, mikä voi merkittävästi viivyttää Ruotsin hakemusta, tutkija toteaa.
Hänen mukaansa Ruotsin turvallisuuspoliittinen tilanne ei välttämättä heikenny, jos Suomi hakeutuisi puolustusliittoon ensin. Ruotsi olisi tämän jälkeen Nato-maiden ympäröimä.
Paul Levin sanoo olevansa henkilökohtaisesti hyvin kiitollinen siitä, että Suomi on pysynyt näin pitkään Ruotsin rinnalla.
– Jos prosessi venyy hamaan tulevaisuuteen ja Turkki ei ole tyytyväinen Ruotsin terrorisminvastaisiin toimiin, niin luulen ruotsalaisten ymmärtävän, että Suomen on huolehdittava ensisijaisesti omasta turvallisuudestaan. Uskon tähänastisen prosessin lähentäneen Suomea ja Ruotsia merkittävästi – en ole koskaan nähnyt nykyisenlaista solidaarisuutta ja samaistumista Suomea kohtaan kuin nyt – ja toivon, että tämä tunne jää pysyväksi Ruotsissa, Levin sanoo.