Sveitsi voisi saksalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkijan, tohtori Constanze Stelzenmüllerin mukaan tehdä Euroopan yhteisen turvallisuuden hyväksi paljon nykyistä enemmän. Mielenkiintoisempaa on hänen mukaansa pohtia, miksi sen pitäisi tehdä niin.
Joidenkin mielestä Sveitsissä tapahtuu asioita, ”jotka muualla on kielletty”. Sveitsiläinen rikosoikeuden professori ja korruption vastustaja Mark Pieth on luonnehtinut sisämaavaltiota hieman erikoisesti merirosvosatamaksi. Taustalla on Stelzenmüllerin mukaan Sveitsin perinteinen puolueettomuuskäsitys, johon vedoten maa muun muassa kieltää demokraattisia naapureitaan luovuttamasta sveitsiläisvalmisteisia aseita Ukrainalle.
– Sveitsi, joka pitää itseään myrskyävän maailman ympäröimänä lintukotona, on todellisuudessa maailman suurin – ja hyvin suvaitsevainen – offshore-finanssikeskus. Maa on jo pitkään ollut kansainvälisen hyödykekaupan keskus ja valtava magneetti loputtomilta vaikuttaville ei-niin-laillisille tieto-, raha-, tavara- ja ihmisvirroille. Kaikkea tätä palvelee asianajajien, konsulttien ja välittäjien tiheä ja kaikkea muuta kuin läpinäkyvä verkosto, yhdysvaltalaisen Brookings-ajatushautomon USA:n ja Euroopan tutkimussektoria johtava Stelzenmüller sanoo tuoreessa artikkelissaan.
Jo ennen Venäjän helmikuussa 2022 aloittamaa täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan Sveitsin omaksuma rooli häiritsi hänen mukaansa monia muita valtioita. Sittemmin tilanne on entisestään tulehtunut, koska Sveitsi tarjoaa Kremlille väylän kiertää länsimaiden pakotteita ja siten mahdollisesti pitkittää sotaa.
– Geotaloudellisesti tarkasteltuna tämä tekee Sveitsistä eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan kriittisen haavoittuvuuskohdan, hän toteaa.
Miksi halutaan teeskennellä?
Turvallisuusvajeen poistamiseksi Sveitsi voisi Stelzenmüllerin mukaan esimerkiksi perustaa hyödykekauppaa valvovan viranomaisen – tai vielä mieluummin lähteä mukaan kansainväliseen valvontayhteistyöhön yhdessä G7-maiden ja EU:n kanssa. Tämä voisi tarkoittaa muun muassa REPO-aloitetta, jonka tarkoituksena on jäljittää venäläisten kleptokraattien piilotettuja varoja. Aloitteen nimi on lyhenne englanninkielisistä sanoista Russian Elites, Proxies and Oligarchs.
– Sveitsin pankkiiriyhdistys on itse arvioinut, että sveitsiläisillä tileillä on edelleen venäläisiä varoja ainakin 150 miljardia Sveitsin frangia (noin 160 miljardia euroa), Stelzenmüller sanoo.
Sveitsiläisessä keskustelussa on hänen mukaansa usein tapana vedota valtavaan ulkoiseen paineeseen.
– Miksi näin rikas ja vahva maa, joka on yksi maailman 20 suurimmasta taloudesta ja tällä hetkellä yksi YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvista jäsenistä, teeskentelee olevansa niin paljon pienempi ja heikompi kuin se todellisuudessa on, hän kysyy.
