Tutkija Nato-solmusta: Idealistisesta uhosta luovuttava

Suomi joutuu ottamaan suurten valtioiden näkemykset huomioon Natossa.
Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglu ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / OZAN KOSE
Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglu ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / OZAN KOSE

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta avaa Turkin motiivia jarruttaa Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten hyväksymistä.

Tutkijan mukaan Turkki on vuodesta 2015 asti valittanut Yhdysvalloille siitä, että tämä tukee Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) ryhmiä Turkin rajan pinnassa.

– Kun Ruotsi nyt (lupauksensa mukaisesti) ottaa etäisyyttä PYD/YPG:hen [Syyrian kurdijoukot] ja käytännössä samastaa sen PKK:hon, myös USA:n linjaus saadaan näyttämään ongelmalliselta + asia pysyy NATOn agendalla. Erdoganin hallinto toimii omien intressiensä edistämiseksi, toki riskin ottaen, Alaranta toteaa Twitterissä.

– Me olemme liittymässä puolustusliittoon, jossa Turkilla on (kaikesta murinasta huolimatta) tärkeä asema. Pitäisikö olla näin, on hyvä kysymys, mutta ei meidän päätettävissä ainakaan hakijamaana, hän jatkaa.

Tutkijan mukaan Suomessa ja Ruotsissa on syytä luopua “idealistisesta uhosta”.

– Me olemme ottaneet suurten valtioiden näkemykset huomioon Neuvostoliiton aikana, ja sen jälkeen EU-maana ja tulemme tekemään niin myös NATO-maana. Miten ja missä mittakaavassa tämä tapahtuu on ratkaisevaa, Alaranta kirjoittaa.

Mika Aaltolan mukaan elämme valheellisessa turvallisuuden tunteessa Venäjän heikentyessä.
EU-kansalaiset ovat nyt valmiita sietämään suurempaa omavaraisuutta turvallisuus- ja puolustusasioissa.
Tutkijan mukaan Naton Ankaran huippukokous voi jäädä historiaan hetkenä, jolloin Nato lakkasi valmistautumasta eilisen sotiin ja alkoi valmistautua huomisen konflikteihin.
Mainos