Pohjois-Makedoniassa järjestettiin tällä viikolla Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin ulkoministerikokous. Kokousta boikotoitiin Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin osallistumisen vuoksi. Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) osallistui kokoukseen.
Lavrov syytti puheessaan länttä muun muassa ”hybridisodan” lietsomisesta Venäjää vastaan. Hänen mukaansa EU:sta on tullut ”aggressiivinen poliittinen projekti”.
Puheessaan Lavrov nosti keskiöön erityisesti Moldovan, joka liittyi marraskuun alkupuolella lännen Venäjän-vastaiseen pakoterintamaan ja sai aiemmin tänä vuonna EU:n jäsenehdokkaan aseman.
– Moldovasta on tulossa lännen aloittaman Venäjän-vastaisen hybridisodan seuraava uhri, Lavrov sanoi puheessaan.
Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Sinikukka Saari arvioi Ilta-Sanomille, että Moldovan esille nostamisen taustalla on Venäjän vallan heikkeneminen entisen Neuvostoliiton alueella.
– Nythän Moldova on todella paljon lähempänä EU:ta, jäsenyysneuvottelujen avaaminen olisi valtava edistysaskel, jota ei varmasti olisi tapahtunut ilman Ukrainan sodan alkamista, hän sanoo.
Moldova on aiemmin ollut täysin riippuvainen venäläisestä energiasta. Maan edetessä EU-raiteilla tilanne on kuitenkin vähitellen muuttumassa.
Saaren mukaan Transnistrian konflikti on tärkeä osa Venäjän Moldova-kritiikkiä. Transnistria käy Euroopan maiden kanssa huomattavasti enemmän kauppaa kuin Venäjän kanssa.
– Transnistria alkanut neuvotella aiempaa aktiivisemmin suoraan Moldovan kanssa ilman Venäjän läsnäoloa. Ihan käytännönkin syistä, sillä Venäjän asema Transnistriassa on heikentynyt ja sillä on vähemmän rahaa alueen tukemiseen, hän toteaa.
Yleisesti ottaen Saari pitää Lavrovin kommentteja harhaanjohtavana propagandana, jonka pääasialliseksi yleisöksi on tarkoitettu oman maan kansalaiset.
– Heille esitetään, että Venäjä on uhri, jota länsimaat uhkaavat. Ja että Venäjä on rauhanprosessin puolella ja muut eivät. Tämä ei niinkään mene läpi muille toimijoille tai eurooppalaisille, Saari toteaa.
