Pian vuoden valtaa pitänyt Petteri Orpon (kok.) hallitus on tehnyt useita opiskeluun vaikuttavia päätöksiä, kuten hallitusohjelmassa sovittu aikuiskoulutustuen lakkauttaminen sekä tänä keväänä esiin nostettu yhden opiskelupaikan sääntö.
Lisäksi hallitus päätti huhtikuun kehysriihessä leikata ammatillisesta koulutuksesta 100 miljoonaa euroa. Leikkaus on tarkoitus kohdistaa opiskelijoihin, joilla on jo toisen asteen ammatillinen perustutkinto tai korkeamman asteen tutkinto.
Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa, että toimien vaikutukset ovat erilaisia, mutta yhdessä ne todennäköisesti heikentävät jonkin verran mahdollisuuksia alanvaihtoon.
Hallitus on perustellut aikuiskoulutustuen lakkauttamista muun muassa sillä, että tuki kohdentuu jo valmiiksi hyväosaisille ihmisille. Suhonen allekirjoittaa väitteen tutkimustiedon pohjalta.
– Jos haluamme tukea nimenomaan heikommassa asemassa olevien mahdollisuuksia uudelleenkouluttautumiseen, niin tämä ei ole kohdentunut siihen ryhmään, Suhonen sanoo.
Suhonen on huolissaan ammatillisen koulutuksen leikkauksista, sillä vaikka ne on tarkoitus kohdentaa sellaisiin ihmisiin, joilla on jo jokin tutkinto, sitä ei ole kerrottu, miten tällainen kohdentaminen tehdään. Hän muistuttaa, että ammatillista koulutusta suorittavat hyvin paljon työttömät ihmiset työvoimakoulutuksen kautta tai omaehtoisena koulutuksena.
Suhonen ei pidä yhden opiskelupaikan sääntöä ongelmallisena, vaan haluaa kiinnittää enemmän huomiota Suomen jäykkään tutkinto- ja hakujärjestelmään, jossa tuleva ala on oltava tiedossa jo hakuvaiheessa. Hän nostaa esiin angloamerikkalaisen mallin.
– Järjestelmää voitaisiin uudistaa niin, että vasta kun ollaan tultu valituksi korkeakouluun, valitaan tarkempi opintoala. Tällainen amerikkalainen systeemi olisi täysin mahdollinen.
Suomessa oli maaliskuussa 254 000 työtöntä. Samaan aikaan monilla aloilla kärsitään työvoimapulasta, mikä osaltaan hillitsee myös talouden kasvua. Kohtaanto-ongelma on työttömyyden yksi osatekijä, mutta sen painoarvi näyttää Suhosen mukaan olevan melko pieni.
Suhosen mukaan uudelleenkouluttautumisen mahdollisuuksien tulee olla ”aika joustavat”.
– Se on ilman muuta tärkeää, koska ammattirakenne jatkuvasti muuttuu ja joitakin työpaikkoja tuhoutuu. Mutta samaan aikaan on tärkeää pitää kiinni siitä, että ihmisille ei tulisi hirveän pitkiä työurakatkoksia.
