Kahdeksan kymmenestä maan johtavasta asiantuntijasta tukee silmäterveyden asetusmuutosta, joka olisi heti toteutettavissa, purkaisi hoitojonoja ja säästäisi kymmeniä miljoonia euroja.
Tämä ilmenee selvityksestä, johon haastateltiin kymmentä terveydenhuollon ja tuottavuuden huippuasiantuntijaa.
– Näin vahvaa asiantuntijaviestiä toivoisi hallituksen kuuntelevan. Asetusmuutoksella saataisiin optometristit eli rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat laillistetut optikot keventämään silmätautien erikoislääkärien työtaakkaa. Suomessa on OECD:n pisimmät silmäsairaiden hoitojonot, kiteyttää silmäterveyttä edistävän NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
– Näiden huippuasiantuntijoiden vastaukset voi tiivistää siten, että Suomen nykyinen silmäterveydenhoito on tehotonta ja se pitäisi järjestää uudestaan. Erityisen vahvaa tuki on koko muusta Euroopasta poikkeavan asetuksen muuttamiselle, mikä vapauttaisi silmätautien erikoislääkäreillä – eli arkikielessä silmälääkäreille – vähintään 25 prosenttia lisäaikaa tuhansien silmäsairaiden hoitojonojen purkamiseen, jatkaa Tast.
1960-luvulta periytyvä ammattihenkilöasetuksen pykälä 16 pakottaa silmätautien erikoislääkäreiden asiakkaiksi kaikki, joiden silmiä on joskus aiemmin leikattu, vaikka vain taittovirheleikkauksessa. Silmälääkäreillä käy tämän takia vuodessa jopa 150 000 tervesilmäistä ihmistä vain lasejaan uusimassa.
– Leikattujen, mutta terveiden silmien näöntutkimuksia voisivat hyvin tehdä myös optometristit. Silmäsairausepäilyt ohjataan joka tapauksessa silmätautien erikoislääkäreille, joita on Suomessa vain noin 500. Optometristeja eli laillistettuja optikkoja meiltä löytyy taas 1300, kuvailee Suomen Optometrian ammattilaiset Soan puheenjohtaja Riikka Torvela.
Kahdeksan kymmenestä tukee asetusmuutosta
Haastateltavista 15 vuotta sote-alan tuottavuutta ja vaikuttavuutta muun muassa THL:ssä kehittänyt Mika Keinänen pitää nykyistä asetelmaa ”ilmiselvänä resurssien hukkakäyttönä”.
– On ilmiselvää, että hoitojonoissa kärvistelevien ihmisten tarve saada silmälääkärien aikaa on merkittävästi suurempi kuin silmälasien uusijoiden.
Taloustieteen professori Otto Toivanen Aalto-yliopistosta on samoilla linjoilla.
– Tämä vaikuttaa esimerkiltä siitä, miten sääntelyn avulla voidaan aiheuttaa turhaa työtä.
THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamon mukaan asetuksen pykälästä 16 ”luopuminen on kannatettavaa, mikäli samanaikaisesti ei lisätä kohtuuttomasti riskiä tunnistamatta jäävistä silmäsairauksista”.
Terveystaloustieteen professori Miika Linna Itä-Suomen yliopistosta muotoilee puolestaan siten, että ”kun optometristikäynti voidaan eristää näkötarkastukseen, niin lääkärikäynti on turhaa. Mutta leikkaamista koskevat päätökset kuuluvat totta kai silmälääkärille.”
Työnjako on avainsana tehokkaampaan terveydenhuoltoon, arvioi useampi asiantuntija.
– Kannatan, ja ehdotan muutakin tutkittaviksi. Tutkittava kaikki mahdolliset työnjaot, kiteyttää Helsingin yliopiston terveydenhuollon professori Kristiina Patja.
Selvityksen Tuottavuusnäkökulma silmäterveyden järjestämiseen on NÄE ry:n toimeksiannosta toteuttanut strateginen viestintätoimisto Hopiasepät.