Teknologiateollisuuden kysyntä näyttää alkaneen pitkän kuivan kauden jälkeen osoittaa merkkejä viennin toivotusta käänteestä. Samaan aikaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tempoilevat tullitoimet huolestuttavat yrityksiä.
Tämä selviää Teknologiateollisuus ry:n tuoreesta tilauskanta- ja henkilöstötiedustelusta sekä huhti–toukokuun vaihteessa tehdystä TeknoBaro-kyselystä.
– Tuoreimmat tiedot Suomesta ja Euroopasta ovat hienoisesta näkymien heikkenemistä huolimatta ennemminkin huojentavia kuin kriisiä ennakoivia. Silti on syytä olla huolissaan, koska epävarmuuden vuoksi investointipäätökset näyttävät menevän nyt laajalla rintamalla odotustilaan. On iso riski sille, että kuluvan vuoden toinen vuosineljännes tulee olemaan tilausten osalta heikko, sanoo Teknologiateollisuuden johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras.
Teknologiateollisuuden uusien tilausten arvo oli tammi–maaliskuussa 25 prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä mutta 9 prosenttia suurempi kuin vuoden 2024 vastaavalla ajanjaksolla. Tilausten merkittävää laskua selittää suurelta osin vuoden 2024 loppuun kohdistunut, arvoltaan erittäin suuri laivatilaus. Ensimmäisen vuosineljänneksen tilauskertymää voi kuitenkin kuvata kohtalaisen hyväksi, verrattuna viime vuoden aiempien vuosineljännesten tilauskertymiin.
Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa prosentin pienempi kuin joulukuun lopussa mutta seitsemän prosenttia suurempi kuin vuoden 2024 maaliskuussa.
Positiivinen uutinen on, että tarjouspyyntökyselyn saldoluku oli huhtikuussa +7. Saldoluku nousi positiiviseksi ensimmäisen kerran yli kahteen vuoteen, vaikka valtaosa vastauksista on saatu Trumpin ”vapautuksen päiväksi” kutsuman tullipommin jälkeen.
– Kysynnän voi tulkita alkaneen lopulta osoittavan merkkejä parantumisesta eikä vientiyrityksissä ole vielä havaittavissa minkäänlaista paniikkimielialaa. Tunnelmat ovat valmistavassa teollisuudessa pikemminkin huolestuneen odottavia. Investoinneille taloutta ja geopolitiikkaa kalvava valtava epävarmuus on kuitenkin täyttä myrkkyä, Rautaporras muistuttaa.
Vuodenvaihteen aikaisen tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan kääntyvän vähitellen nousuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna toimialan yritysten liikevaihto laski Suomessa noin prosentin verrattuna vuoteen 2023 ollen kaikkiaan noin 98 miljardia euroa. Liikevaihtoa painoi tuotantomäärien supistuminen sekä tuottajahintojen lasku.
Yritysten arvioiden mukaan mahdolliset pysyvät, kaikkea kauppaa koskevat tullit aiheuttaisivat kuitenkin liikevaihdolle tänä vuonna hallaa. Jäsenyrityksiltä tiedusteltiin kauppapoliittisen myrskyn vaikutuksia TeknoBaro-kyselyllä huhti–toukokuun vaihteessa. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 40 prosentilla on suoraa vientiä Yhdysvaltoihin.
Toistaiseksi tullien ja tullipuheiden vaikutukset ovat maltillisia. Noin puolet yrityksistä ei ole vielä havainnut vaikutuksia.
– Huolestuttavinta on, että vastaajista kolmannes raportoi asiakkaiden lykänneen investointipäätöksiä. Yritykset ovat vielä odottavalla kannalla eivätkä ole ryhtyneet merkittäviin toimenpiteisiin. Suoraa vientiä Yhdysvaltoihin tekevistä osa on alkanut neuvotella hintamuutoksista sopimuksiin, Rautaporras kertoo.
Kyselyn mukaan yritysten liikevaihtoon vaikuttavat tänä vuonna negatiivisimmin erilaiset välilliset vaikutukset kuten yleinen epävarmuus, investointien lykkääntyminen ja kysynnän heikentyminen sekä asiakkaiden vientiin vaikuttavat tekijät. Joka neljäs piti tärkeimpänä tekijänä Yhdysvaltojen viennin suoraa vaikutusta. Tullien ohella merkittävin ongelma on siis yleinen epävarmuus, joka saa yritykset ja asiakkaat varovaiseksi.
Hallituksen puoliväliriihessä tekemä veropaketti on nykyolosuhteissa – tulli- ja valtiontukikilpailussa – tehokas työkalu, kun talouskasvua pyritään tukemaan parantamalla Suomen houkuttelevuutta ja yritysten investointihalukkuutta.
– Hallitus teki pitkään toivotun kasvuavauksen, ja ehdotetut toimet on toteutettava pikaisesti. Olennainen kauneusvirhe oli, että vihreän siirtymän investointikannustimen euromääräinen raja on liian korkea pk-yrityksille. Pk-yritysten kasvuhakuisuus on keskeinen ajuri talouden kasvulle, joten kaikenkokoisia investointeja vihreään siirtymään tulee tukea, muistuttaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle.
