Suomen talouskasvun ennustetaan vahvistuvan vähitellen lähivuosina, mutta elpymistä varjostavat Lähi-idän pitkittynyt konflikti, energian kallistuminen ja julkisen talouden heikko tila.
Suomen Pankin tuoreen ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,7 prosenttia. Kasvun arvioidaan vauhdittuvan 1,2 prosenttiin vuonna 2027 ja 1,4 prosenttiin vuonna 2028.
Talouden toipumista tukevat viennin ja investointien kasvu sekä yksityisen kulutuksen asteittainen piristyminen. Ennustepäällikkö Juuso Vanhalan mukaan Suomen taloudessa on nähtävissä käänne parempaan, vaikka näkymiin liittyy yhä huomattavaa epävarmuutta.
– Pitkään laahannut yksityinen kulutus on piristynyt alkuvuoden aikana, ja sen lisäksi vienti ja investoinnit kasvavat. Elpyminen on kuitenkin epävarmaa, ja etenkin Lähi-idän konflikti kolhii kasvua, Vanhala sanoo tiedotteessa.
Lähi-idän kriisin vaikutukset näkyvät erityisesti energian hinnoissa. Suomen Pankki ennustaa inflaation nopeutuvan Suomessa tänä vuonna 2,4 prosenttiin. Energian hinnannousun arvioidaan kuitenkin jäävän tilapäiseksi, ja inflaation odotetaan hidastuvan 1,6 prosenttiin vuonna 2027. Vuonna 2028 inflaation ennustetaan olevan 1,8 prosenttia.
– Energian hintojen nousu näkyy kuluttajahintojen kehityksessä, mutta vaikutusten arvioidaan jäävän tilapäisiksi, Vanhala toteaa.
Yksityisen kulutuksen odotetaan vahvistuvan ennustejaksolla. Sitä tukevat ansioiden nousu ja työllisyyden koheneminen. Toisaalta epävarmuus ja nousseet markkinakorot hillitsevät kotitalouksien kulutushaluja. Kulutuksen kasvusta huolimatta kotitalouksille arvioidaan kertyvän myös säästöjä.
Investointien kasvua vauhdittavat erityisesti datakeskukset, vihreä siirtymä ja puolustusteollisuus. Asuinrakentaminen sen sijaan elpyy hitaasti, eikä rakentamisessa päästä lähivuosina aiempien vuosien tuotantomääriin.
Myös viennin ennustetaan kasvavan kohtuullisen ripeästi, vaikka kansainvälinen toimintaympäristö pysyy vaikeana. Euroalueen vaisu talouskasvu hidastaa vientimarkkinoiden kehitystä.
Työmarkkinatilanne pysyy ennusteen mukaan vaikeana. Työttömyys on noussut huomattavan korkeaksi, mutta sen arvioidaan pienenevän vähitellen talouden elpyessä. Ennustejakson lopussa työttömyysasteen arvioidaan olevan 9,0 prosenttia. Työllisyyden ennustetaan kohenevan tasaisesti vuosina 2026–2028.
Julkisen talouden näkymät ovat edelleen heikot. Julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä, ja velkasuhde kasvaa lähes 92 prosenttiin vuonna 2026. Vuoteen 2028 mennessä julkisen velan arvioidaan nousevan hieman alle 97 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn muistuttaa, että korkomenojen kasvu ja lisääntyneet puolustusmenot vaikeuttavat julkisen talouden sopeutusta. EU:n neuvosto asetti Suomen tammikuussa liiallisen alijäämän menettelyyn, jonka korjaamisen määräaika on vuonna 2028.
– Ennusteen mukainen voimistuva talouskasvu vuonna 2027 antaa hyvän tilaisuuden toteuttaa julkista taloutta vahvistavia toimia eikä tätä mahdollisuutta kannata hukata, Rehn toteaa.
Rehnin mukaan finanssipolitiikan viritystä olisi perusteltua säätää syksyn budjettiriihessä. Hänen mukaansa finanssipolitiikka olisi hyvä mitoittaa neutraaliksi sen sijaan, että sitä kevennettäisiin.
Euroopan keskuspankin neuvosto päätti torstaina nostaa ohjauskorkoa. Rehnin mukaan päätöksellä pyritään pitämään inflaatio-odotukset vakaasti kahden prosentin tavoitteen tuntumassa ja estämään energian hintapaineiden leviäminen muihin hintoihin ja palkkoihin.