Euroalueen talous on kestänyt Lähi-idän sodan aiheuttaman energiashokin odotettua paremmin, mutta ensi talvesta voi tulla selvästi vaikeampi. Frankfurter Allgemeine Zeitungin mukaan ekonomistit pitävät vähäisiä kaasuvarastoja ja energian mahdollista uutta kallistumista nyt suurempana talousriskinä kuin Euroopan kesän kuivuutta ja helteitä.
Euroalueen bruttokansantuote kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Ilman voimakkaasti heilahtelevaa Irlantia kasvua kertyi 0,3 prosenttia, saman verran kuin alkuvuonna.
Tulos on verraten vahva, sillä Yhdysvaltojen ja Israelin helmikuiset iskut Iraniin nostivat energian hintoja ja Hormuzinsalmen liikenne on ollut suurelta osin pysähdyksissä. Keväällä pelätyt taantumaskenaariot eivät kuitenkaan ole toteutuneet.
Talousennusteisiin ja -analyyseihin erikoistuneen Oxford Economicsin mukaan kotitaloudet ovat osin vähentäneet säästämistään korkeampien energiakulujen kattamiseksi. Teollisuuden tuotanto on puolestaan pysynyt suhteellisen vahvana, ja osa yrityksistä on aikaistanut tuotantoaan ennen mahdollisia uusia hinnankorotuksia.
Kuivuus rasittaa etenkin Saksaa
Euroopan kuivuuden, helteiden ja metsäpalojen vaikutuksen koko euroalueen talouteen arvioidaan jäävän rajalliseksi. Palot ovat kohdistuneet pääosin pienille alueille teollisuuskeskusten ulkopuolella.
Suurempi ongelma on Reinin matala vedenpinta, joka vaikeuttaa raaka-aineiden, energian ja tavaroiden kuljetuksia. Oxford Economics arvioi sen voivan leikata Saksan kolmannen neljänneksen kasvua noin 0,2 prosenttiyksikköä. Muissa arvioissa vaikutus on noussut 0,4 prosenttiyksikköön.
Koko euroalueelle Oxford Economics ennustaa silti 0,3 prosentin kasvua kolmannelle neljännekselle.
Talvi nostaa energiariskin uudelleen esiin
Oxford Economics arvioi tulevan talven voivan olla EU:n energiataloudelle vaikein sitten talven 2021–2022.
Suomen suora riippuvuus maakaasusta on Keski-Eurooppaa pienempi, mutta energiariski ei pysähdy rajoille. Pohjoismainen vesitilanne, pakkaset, siirtoyhteydet ja polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat vaikuttavat myös Suomen sähkön hintaan. Jos EU:n kaasuvarastot pysyvät matalina ja Lähi-idän kriisi kiristää energiamarkkinaa, vaikutus voi näkyä talvella myös suomalaisten sähkölaskuissa.
Asiantuntijat huomauttavatkin, että Hormuzinsalmi on yhä käytännössä suljettu, Norjan kaasuntuotannossa on ollut katkoksia ja kuivuus on vähentänyt vesivoiman sekä ydinvoiman tuotantoa. Samalla EU:n kaasuvarastot ovat vuodenaikaan nähden historiallisen matalalla tasolla.
Nykyiset kaasun hinnat ovat lisäksi lähellä talveksi hinnoiteltuja futuurihintoja, mikä vähentää kannustimia varastojen täyttämiseen.
Oxford Economics arvioi, että energian kallistuminen voi nostaa euroalueen inflaation loppuvuodesta yli 3,5 prosenttiin. Jos talvesta tulee kylmä ja energiamarkkinat kiristyvät edelleen, vaikutus euroalueen talouteen voi olla selvästi kesän kuivuutta suurempi.