Ukrainan sota, Itämeren kiristynyt turvallisuustilanne ja Naton rauhan ajan tehtävät teettävät enenevässä määrin työtä Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle. Upseeriliiton mukaan panos annetaan kuitenkin liian halvalla, ja siitä merkittävä osa jää kokonaan piiloon, kertoo Turun Sanomat.
Upseerin perustutkinnolla yltää parhaiten palkatuimpien korkeakoulututkintojen kärkiviisikkoon 6 225 euron kuukausittaisella mediaaniansiolla.
Tulokärkeen ovat liiton puheenjohtajan, everstiluutnantti Ville Viidan mukaan avittaneet sekä vuonna 2003 tehty siirtymä tehtäväkohtaiseen palkkamalliin, että ylitöistä, sotaharjoituksista ja meripalveluksesta maksettavat lisät. Jälkimmäisten määrä on Viidan mukaan kasvanut muuttuneessa turvallisuustilanteessa, eikä loppua näy.
Ympärivuorokautiseen valmiuteen upseerit ajautuivat vuonna 2014, jolloin Venäjä miehitti Krimin niemimaan.
– Joukkoja on pakko harjoittaa ja alusten on oltava koko ajan valmiudessa Itämerellä, everstiluutnantti sanoo Turun Sanomille.
Harjoituksista ja meripalveluksesta saatavat korvaukset nostavat kokonaisansioita, mutta tehtyjä työtunteja ne eivät korvaa. Käteen jäävä tuntipalkka on alle kymmenen euroa.
– Töissä ollaan ympärivuorokautisesti, mutta laskennallinen työaika on vain 7,39 tai kahdeksan tuntia. Sotaharjoituskorvaus on 138,32 euroa päivältä. Jos millä tahansa normaalilla työpaikalla kysytään kello 16, että kuka jää sillä palkalla töihin aamukahdeksaan asti, kun kotiin ei pääse eikä siitä saa vapaa-aikaa, niin kuinkahan monta kättä nousee, Viita toteaa.
Sotaharjoituskorvaukset ja ylempien tehtävien palkkataso on saatava Viidan mukaan kilpailukykyiseksi tulevalla palkkaneuvottelukierroksella. Summista puhutaan, kun 15. tammikuuta alkaneet valtion sopimusneuvottelut saadaan päätökseen. Nato-operaatioiden palkkakuviot neuvotellaan nekin Viidan mukaan selviksi vielä tämän vuoden aikana.
– Olemme olleet tehtävissä esimerkiksi Romaniassa ja Itämerellä. Pitää ratkaista, miten palkkaus tämänkin kaltaisissa tehtävissä muodostuu ja selvittää vakuutusturvan tilanne, jos siellä käykin huonommin.
Vielä ei ole täyttä varmuutta edes siitä, millä joukoilla ja missä tilanteissa Suomi operaatioihin lähtee. Viidan mukaan Suomi voi löytää itsensä täysin uudenlaisestakin tilanteesta.
– Se tuo myös tehtäviä, joissa voi olla usean kuukauden tai vuosien vasteaika ja lähtö voi tulla hyvinkin nopeasti. Tämä koskettaa myös reserviläisiä. Jonkinlainen valmiuskorvausjärjestelmä on rakennettava, jotta henkilöstö saadaan sitoutettua näihin tehtäviin, Viita sanoo.
