Toimistotalo Vallan ja Exilionin tilaaman kyselyn mukaan toimiston tärkein anti ovat muut ihmiset. Työkavereiden tapaaminen, nopeat keskustelut ja tunne työyhteisöön kuulumisesta vetävät ihmisiä toimistolle. Tulokset kertovat myös siitä, että eri-ikäiset työntekijät käyttävät toimistoa eri tavoin.
Etätyöstä ja toimistolle palaamisesta käydään parhaillaan kiivasta keskustelua. Monet työnantajat haluavat henkilöstön viettävän enemmän aikaa toimistolla, kun taas työntekijät ovat huolissaan joustojen vähenemisestä.
Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevan toimistotalo Vallan teettämä kysely tuo keskusteluun toimistotyöntekijöiden oman näkökulman. Sen perusteella toimiston arvo syntyy ennen kaikkea kohtaamisista.
Yli puolet vastaajista, 53 prosenttia, kokee, että toimistolla oleminen edistää työyhteisöön kuulumista paremmin kuin etätyöskentely. Läsnätyö saa kiitosta myös nopeiden keskustelujen mahdollistumisesta, minkä mainitsee 44 prosenttia vastaajista. Toimistolla uusiin ihmisiin tutustumisen mainitsee 22 prosenttia ja palaverit 21 prosenttia vastaajista.
Etelä-Suomessa nopeiden keskustelujen merkitys korostuu vielä hieman enemmän. Alueen vastaajista lähes puolet kokee keskustelun onnistuvan paremmin toimistolla. Joka neljäs nostaa esiin uusiin ihmisiin tutustumisen.
– Toimistolle tullaan ennen kaikkea tapaamaan työkavereita. Moni asia ratkeaa nopeasti, kun kollegalta voi kysyä neuvoa tai vaihtaa ajatuksia ohimennen. Tällaisia spontaaneja kohtaamisia on vaikea korvata etukäteen sovituilla videopalavereilla, sanoo Vallan Asset Manager Hanna Lamadon tiedotteessa.
Toimistolla keskimäärin runsaat kolme päivää viikossa
Kyselyn perusteella toimistotyöntekijät viettävät toimistolla keskimäärin noin 3,2 päivää ja etätöissä noin 1,8 päivää viikossa. Laskelma perustuu viisipäiväiseen työviikkoon.
Vastaajista 29 prosenttia työskentelee toimistolla päivittäin. Runsas kolmannes käy toimistolla 3–4 päivänä ja yhtä moni 1–2 päivänä viikossa. Etelä-Suomessa toimistopäiviä on hieman vähemmän. Päivittäin toimistolla käy 24 prosenttia eteläsuomalaisista vastaajista, kun koko maassa osuus on 29 prosenttia. Etelä-Suomessa 39 prosenttia työskentelee toimistolla 1–2 päivänä viikossa. Ikäryhmistä eniten toimistolla työskentelevät alle 24-vuotiaat.
– Nuorelle työntekijälle toimisto voi olla erityisen tärkeä paikka oppia, saada nopeasti apua ja tulla osaksi työyhteisöä. Kokeneemmalla työntekijällä verkostot ja omat työtavat ovat usein jo vakiintuneet. Siksi sama toimistomalli ei välttämättä palvele kaikkia yhtä hyvin, Hanna Lamadon sanoo.
Työkaverit houkuttelevat
Työkavereiden tapaaminen kuuluu yleisimpiin toimistolle tulemisen syihin. Sen mainitsee 51 prosenttia vastaajista. Yhteistyön ja palaverit nostaa esiin 31 prosenttia.
Työkavereiden merkitys korostuu erityisesti alle 45-vuotiaiden vastauksissa. Nuorimmista vastaajista 56 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 56 prosenttia mainitsee työkavereiden tapaamisen syynä tulla toimistolle. Yli 55-vuotiaista näin vastaa 40 prosenttia.
Vastaajista 51 prosenttia kertoo työnantajan käytännön tai odotuksen vaikuttavan toimistolle tulemiseen. Naisista näin vastaa 56 prosenttia ja miehistä 44 prosenttia.
– Jos ihminen matkustaa toimistolle vain istuakseen koko päivän kuulokkeet päässä etäpalavereissa, hyöty voi jäädä vähäiseksi. Toimistopäivien etuja ovat esimerkiksi oman tiimin tapaaminen, yhteinen ongelmanratkaisu tai mahdollisuus tutustua uusiin kollegoihin, Hanna Lamadon sanoo.
Hänen mukaansa toimistokäytännöistä kannattaa keskustella henkilöstön kanssa.
– Samat käytännöt eivät sovi kaikkiin työtehtäviin tai elämäntilanteisiin. Joustoa tarvitaan edelleen. Samalla kannattaa tunnistaa ne hetket, jolloin kasvokkain työskentelystä on aidosti hyötyä.
Myös toimiston ympäristöllä on merkitystä. Ruoka- ja muut palvelut vaikuttavat toimistolle tulemiseen 11 prosentilla vastaajista. Etelä-Suomessa osuus on hieman suurempi, 13 prosenttia. Nuorimmassa ikäryhmässä ruoka- ja muut palvelut mainitsee 14 prosenttia vastaajista.
– Helposti saavutettavat lounaspaikat ja muut lähipalvelut tekevät toimistopäivästä sujuvamman. Esimerkiksi meillä Vallassa toimii jo kolme ravintolaa, jotka jatkavat toimintaansa myös työpäivän jälkeen. Lounas tarjoaa myös luontevan hetken vaihtaa kuulumisia ja tutustua työkavereihin muutenkin kuin työn äärellä, Hanna Lamadon sanoo.
Toimiston annetta tilaa keskittymiselle
Kyselyssä 68 prosenttia vastaajista arvioi nykyisen toimistonsa tukevan hyvää työpäivää erittäin tai melko hyvin.
Kaikki ei silti toimi ongelmitta. Noin joka neljäs pitää puhetta ja yleistä melua suurimpana työskentelyä häiritsevänä tekijänä. Lähes yhtä moni nostaa esiin keskeytykset. Melun tai keskeytysten jälkeen 31 prosentilla kuluu työpäivän aikana vähintään 16 minuuttia keskittymisen palauttamiseen.
Myös sopivan puhelu- tai neuvottelutilan etsiminen vie aikaa noin joka toiselta vastaajalta.
– Nykypäivän toimistot ovat monitilatyöympäristöjä, joissa on työtiloja keskittymistä vaativaan, hiljaiseen työhön, keskustelua sallivia työskentelytiloja ja erilaisia kohtaamistiloja kahvitteluun ja palavereihin. Yritysten tarve niin sanotuille Teams-kopeille on kuitenkin selvästi kasvanut, Hanna Lamadon sanoo.
Hänen mukaansa etä- ja lähityötä ei kannata asettaa vastakkain.
– Etätyössä on paljon hyvää, eikä siitä ole syytä luopua. Toimisto puolestaan tarjoaa kohtaamisia, joita ruudun kautta on vaikea järjestää. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun työntekijät voivat käyttää kumpaakin työskentelytapaa tilanteen mukaan.
Tutkimusyhtiö Norstat toteutti Valla Helsingin tilaaman kyselyn verkossa elokuussa 2026. Kyselyyn vastasi 1 031 toimistoympäristössä työskentelevää henkilöä eri puolilta Suomea.