Stanfordin huippuyliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt tekoälytyökalun, joka auttaa osavaltioiden viranomaisia löytämään lainsäädännöstä vuosikymmenten aikana kertyneitä raportointivaatimuksia.
Tekoälyjärjestelmä kävi läpi yhteensä 500 miljoonaa sanaa osavaltioiden lainsäädäntöä. Tuloksista paljastui, että niin sanotun turhan byrokratian määrä on kasvanut vuosien aikana merkittävästi.
Järjestelmä muuttaa vaikeaselkoisen lakiaineiston jäsennellyksi dataksi, jonka avulla viranomaiset voivat arvioida raportointivelvoitteiden kustannuksia, käyttöä ja tarpeellisuutta.
Turhat raportointivelvoitteet kuormittavat virkamiehiä ja hidastavat hallintokoneiston toimintaa. Lainsäädäntöön voi jäädä säännöksiä, joiden alkuperäinen tarkoitus on kadonnut, mutta joita ei ole muodollisesti poistettu.
Stanford yliopiston tutkijat tekevät yhteistyötä New Yorkin, Kalifornian ja Marylandin osavaltioiden kanssa karsiakseen vanhentuneita raportointivaatimuksia ja muita tarpeettomiksi arvioituja velvoitteita.
– Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten tekoäly voi hyödyttää miljoonia ihmisiä, Stanfordin oikeustieteellisen tiedekunnan professori Daniel E. Ho sanoo yliopiston sivuilla julkaistussa tiedotteessa.
– Nämä työkalut voivat auttaa poistamaan vanhentuneita velvoitteita, keventää virkamiesten taakkaa ja auttaa hallintoa palvelemaan tavallisia kansalaisia, jotka eivät halua joutua viivästyksiin uuden yrityksen perustamisessa, talon rakentamisessa tai luvan hankkimisessa. Toivomme, että yhä useammat osavaltiot ja kaupungit ottavat tämän lähestymistavan käyttöön hallinnollisen ylikuormituksen purkamiseksi.
Kehityksen aikana järjestelmä koeponnistettiin San Franciscossa. Tulokset olivat positiivisia. Kaupungin raportointivaatimukset virtaviivaistuivat merkittävästi.
Eri osavaltioista tehdyistä selvityksistä paljastui yhtenevä kaava. Raportointivaatimukset ovat paisuneet merkittävästi ajan kuluessa. Esimerkiksi Kaliforniassa vaatimukset kasvoivat vuosian 2000–2025 jopa 400 prosentilla. Marylandissa puolestaan erilaisten raporttien lukeminen voi viedä enemmän aikaa kuin mitä osavaltion parlamentin istuntokausi kestää.
Erilaisten raportointivaatimusten paisuminen on myös johtanut siihen, että monia raportteja ei koskaan kirjoiteta valmiiksi saakka. Myös virkamiehet itse kyseenalaistavat raporttien hyödyllisyyden. Osa raportointivaatimuksista aiheuttaa huomattavia kustannuksia. Pahimmillaan yhden raportin laatimiseen arvioitiin kuluvan 3 500 työtuntia ja yli 870 000 dollaria.
Toisaalta jotkin raportit vaativat vain vähän työtä, mutta niitä saatetaan lukea tuhansia kertoja.
Lopulta kyse ei tutkijaryhmän mukaan ole siitä, että kaikki raportointi pitäisi lopettaa. Sen sijaan tärkeää olisi tunnistaa ne raportit, joilla on oikeasti merkitystä, ja luopua samalla turhasta raportoinnista.
Myös Suomessa tekoälystä toivotaan tehostajaa julkiselle sektorille. Kesäkuussa 2026 kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi tekoälyraportin, jossa esitetään kymmenen konkreettista poliittista päätöstä Suomen nostamiseksi tekoälyn kärkimaaksi.
Raportissa esitetään muun muassa, että julkishallinnolle rakennetaan yhteinen tekoälyalusta. Lisäksi tekoälyn vaikuttavimmat käyttökohteet pitäisi viedä mahdollisimman nopeasti käytäntöön. Esimerkiksi soten kirjaamistyötä, hoidon tarpeen arviointia sekä Verohallinnon neuvonta- ja valvontaprosesseja voitaisiin tehostaa tekoälyllä, raportissa sanotaan.