Keskusrikospoliisi ja Poliisiammattikorkeakoulu varoittavat, että rikolliset käyttävät tekoälyä yhä uskottavampiin huijauksiin. Yksi keinoista on äänen kloonaus, jonka avulla puhelimessa voidaan esiintyä uhrin läheisenä.
Tekoälytyökalut ovat kenen tahansa saatavilla verkossa, ja niillä rikoksia voi tehdä ilman merkittävää teknistä osaamista. Äänen kloonaus ja väärennetyt kuvat ja videot tekevät tietojenkalastelusta aiempaa uskottavampaa.
Äänen kloonauksesta varoittavat blogissaan Poliisiammattikorkeakoulun kyberrikostorjunnan erityisasiantuntija Tero Toiviainen, ylitarkastaja Nora Siera ja keskusrikospoliisin tarkastaja Sari Latomaa.
Tekoälysisällön tunnistaminen ole enää helppoa. Osa sisällöstä on jo niin uskottavaa, että asiaan perehtyneenkin voi olla vaikea erottaa sitä aidosta.
Kreikassa kloonattu ääni vakuutti uhrit
Toiviainen, Siera ja Latomaa viittaavat Kreikan poliisin 18. syyskuuta kertomaan tapaukseen, jossa rikollisten hyöty ylitti miljoona euroa. Kreikan poliisin tiedotteen mukaan kyse oli organisoidusta ryhmästä, joka oli toiminut ainakin heinäkuun alusta alkaen.
Ryhmällä oli sisäinen työnjako: johtavassa asemassa olevat jäsenet, uhreja puhelimitse etsineet ”soittajat” ja arvoesineet noutaneet ”noutajat”.
Huijarit soittivat uhreille esiintyen muun muassa sähköyhtiön, matkapuhelinoperaattorin tai valokuituyhtiön työntekijöinä. Jos uhri epäröi, häntä pyydettiin soittamaan omaiselleen asian varmistamiseksi.
Uhrilta pyydettiin omaisen puhelinnumero, ja huijarit soittivat tälle esiintyen operaattorin edustajana. Lyhyen keskustelun aikana he saivat ääninäytteen, jonka perusteella tekoäly kloonasi omaisen äänen. Sen jälkeen huijarit soittivat alkuperäiselle uhrille, ja kloonattu ääni vahvisti huijarien ohjeet. Tavoitteena oli, että uhri luovuttaa kotonaan arvoesineitä ryhmän noutajille.
Poliisi otti kaksi ryhmän jäsentä kiinni heti sen jälkeen, kun nämä olivat ottaneet uhrin kotoa noin 30 000 euron arvosta arvoesineitä. Tutkintaan on liitetty neljä muuta epäiltyä, joista kolme on tunnistettu, sekä viisi muuta samalla tavalla tehtyä tapausta. Poliisi takavarikoi myös ajoneuvon ja kaksi matkapuhelinta.
Tuttu ääni ei yksin riitä
Kreikan poliisi huomauttaa, ettei tuttu ääni yksin riitä todisteeksi puhujan henkilöllisyydestä. Se kehottaa erityisesti kertomaan ikääntyneille sukulaisille ja alaikäisille, että tutunkin kuuloinen ääni voi olla tekoälyllä tuotettu.
Suomesta poliisi ei ole kertonut vastaavasta äänikloonausrikoksesta, mutta tekoälyä on hyödynnetty muissa rikoksissa. Itä-Suomen poliisi kertoi syyskuussa saaneensa kesän aikana tietoonsa yli kymmenen kiristystapausta, jotka ovat alkaneet sosiaalisessa mediassa tai viestisovelluksissa.
Osassa tapauksista rikollinen on poliisin mukaan muokannut kuvia tekoälyllä lisäämällä niihin alastomuutta tehdäkseen uhkauksista uskottavampia. Vaaditut summat ovat vaihdelleet muutamasta kympistä muutamaan tuhanteen euroon.
Äänihuijauksista on Suomessakin esimerkki. Vuonna 2024 useassa maassa toimivan suomalaisyrityksen työntekijät saivat WhatsApp-ääniviestin, jossa tekoälyllä tehty ääni vaati toimitusjohtajan nimissä isoa rahansiirtoa. Työntekijät tajusivat huijauksen, eikä rahaa siirretty.
Näin huijaukselta suojaudutaan
Poliisin ohje on, ettei pelkkään viestiin, ääneen tai videoon pidä luottaa, jos pyyntö koskee rahaa, tunnuksia tai henkilötietoja. Pyynnön aitous on varmistettava toista kautta, esimerkiksi soittamalla läheiselle itse tutulla numerolla. Kiireessä ei pidä suostua mihinkään.
Läheisten kanssa kannattaa sopia turvakysymys, jonka avulla voi varmistaa, että soittaja on se, joka väittää olevansa. Poliisi muistuttaa myös miettimään, millaisia tietoja tekoälypalveluille jakaa, koska niitä voidaan väärissä käsissä käyttää huijausten personointiin.
Jos on menettänyt rahaa tai pankkitiedot ovat vaarantuneet, ensin on otettava yhteys pankkiin ja sen jälkeen ilmoitettava rikoksesta poliisille.