Verkkouutiset

Vanhus kävelyllä Forssan keskustassa. Kuva: Lehtikuva

Todellisuus lyö ideologiaa poskelle – historiallinen väestöpommi uhkaa

Hiljeneviä kyliä, autioita taloja, talous hyytyy.
Jarkko Tontti
Jarkko Tontti
Kirjoittaja on kirjailija, oikeustieteen tohtori ja varatuomari, poliittisesti sitoutumaton. Hän on julkaissut useita romaaneja, esseekokoelmia ja runoteoksia vuodesta 2006 lähtien. Tontin uusin teos on syyskuussa 2022 ilmestynyt esseekokoelma Tarkoituksista ja keinoista.

Päivänpoliittinen puuskahtelu ja katastrofeja pulppuava mediavirta hautaavat helposti alleen oleelliset yhteiskunnalliset kehityskulut. Yksi vuosikymmenen ellei vuosisadan tärkeimmistä tapahtumista vilahti uutisvirrassa pikku-uutisena tammikuussa 2023: Kiinan väkiluku väheni melkein miljoonalla ihmisellä.

YK:n väestöennusteet ovat ennakoineet maapallon väkimäärän kasvun pysähtymistä jo pitkään. Ei niin kovin kaukana tulevaisuudessa koittaa päivä, jolloin maapallon kokonaisväestömäärä kääntyy laskuun. Tästä huolimatta monen ihmisen mielessä kummittelee yhä taannoin viljalti viljelty termi ”väestöräjähdys”. Ympäristökiihkoilu on vuosikymmenten ajan tukeutunut väestönkasvusta johtuvalla maailmanlopulla pelotteluun. Pentti Linkolan pitkät jäljet näkyvät yhä, surullista kyllä.

Muistan hyvin, kuinka opettajani peruskoulussa maalaili kapitalistisen talousjärjestelmän romahdusta vedoten Rooman klubin ennustuksiin ja väestönkasvuun. Sen jälkeen nuori opettaja kohensi Leningradin matkalta tuotua maatuskahuiviaan ja jatkoi kertomalla Rauhanliikkeen tärkeydestä ja siitä, kuinka Yhdysvallat ja Nato uhkaavat meitä kaikkia koko ajan.

Todellisuus läpsäisee ideologiaa poskelle jälleen kerran. Jo lähitulevaisuudessa ihmiskunnan yksi vakavimmista ongelmista on ”väestöräjähdyksen” sijaan se, että ihmisten määrä romahtaa. Japanissa tämä alkoi jo viisitoista vuotta. Hiljeneviä kyliä, autioita taloja, talous hyytyy ja rahat loppuvat.

Tulevina vuosikymmeninä koko ajan suurempi joukko ihmiskunnan jäsenistä tulee olemaan iäkkäitä. On otettava vakavasti nuorten ikäluokkien huoli siitä, että he joutuvat elättämään ennen näkemättömän suuren joukon senioreita ja muita työmarkkinoiden ulkopuolella olevia.

Onneksi olemme myös terveempiä kuin aikaisemmat sukupolvet, aktiivista työelämää voi jatkaa pidempään kuin ennen. Ranskassa Emmanuel Macron on tätä kirjoittaessani ajamassa läpi eläkeuudistusta, jolla eläkeikää nostetaan. Hyvä. Saavutettuja etujaan puolustava vasemmisto tietysti vastustaa, kuinkas muuten.

Suomessa Risto Murto pureutuu väestömuutoksiin perusteellisesti kirjassaan Puuttuvat puoli miljoonaa – Väestökato ja Suomen talouden tulevaisuus (2022). Vahva lukusuositus.

Tosiasiat ovat tiedossa. Jos Suomeen ei saada lisää työtätekeviä ihmisiä, olemme erittäin vakavissa ongelmissa. Talous pysähtyy ja käytettävissä oleva vaurautemme alkaa hiipua, koska vaurautta syntyy vain työstä. Pienenevä ja vanheneva väestö ei pysty pitämään yllä nykyisenkaltaisia palveluja, esimerkiksi koulutusta ja terveydenhuoltoa. Vuoden 2022 väestötilastot ovat hätkähdyttävää luettavaa. Syntyneiden määrä Suomessa oli pienin yli 150 vuoteen.

Ihmisen syntymä on tietysti paljon muutakin kuin taloutta ja tilastoja. Kirjailija Frans Emil Sillanpää kiteyttää oleellisen: ”Ihmisyyden alkaminen on aina korkein tapaus, mitä tässä olemisen piirissä voi sattua.”

Maahanmuutto herättää tunteita, ei vähiten siksi, että sanalla tarkoitetaan milloin mitäkin puhujasta riippuen. On aivan eri asia puhua pakolaisista ja humanitaarisesta maahanmuutosta kuin siitä, kuinka saamme työntekijöitä terveydenhuoltoon, rakennuksille ja monille muille työvoimapulasta kärsiville aloille.

Murto viittaa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tutkimuksiin maahanmuuton vaikutuksista. Sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä työperäinen maahanmuutto edistää selkeästi talouskasvua. Humanitaarinen maahanmuutto sen sijaan ei tuo positiivisia talousvaikutuksia, vaan päinvastoin lisää julkisen talouden kustannuksia.

Pakolaisina saapuneet osallistuvat heikosti työelämään, kotoutuminen on usein tuskallisen hidasta ja vaikeaa. Suomessa esimerkiksi irakilaistaustaisten työllisyysaste on 32 prosenttia. Kauan ennen viime vuosien pakolaiskriisiä saapuneiden somalien työllisyysaste on yhä vain 42 prosenttia, naisten osalta shokeeraavan alhainen, 15 prosenttia. Yksi monista syistä tähän on suomalainen kummajainen nimeltä ”kotihoidon tuki”. Se tuuppaisee ison joukon naisia pois työmarkkinoilta ja on monessa mielessä suomalaista yhteiskuntaa vahingoittava tukimuoto. Puoluepolitiikassa erityisesti keskusta ja kristillisdemokraatit puolustavat silti kotihoidon tukea. Mitä suomalaisten hyvinvointiin ja tulevaisuuteen tulee, tämä on omille kengille pissimistä.

Globaalisti käynnissä on koveneva kilpailu hupenevasta työvoimasta. On erittäin epätodennäköistä, että Suomessa tai missään muussakaan kehittyneessä teollisuusmaassa syntyvyys kääntyisi selkeään nousuun.

Suomalainen erityispiirre on lapsettomien miesten suuri osuus. Erityisesti tämä koskee miehiä, joilla on alhainen koulutustaso. Tiedämme myös, että Suomessa tyttöjen ja poikien koulumenestyksen erot ovat kansainvälisesti poikkeuksellisen suuria. Syrjäytyminen alkaa jo koulussa. Silti julkinen keskustelu tasa-arvosta keskittyy Suomessa yksioikoisesti niihin asiakokonaisuuksiin, jossa naiset ovat miehiä heikommassa asemassa. Vähintäänkin osittain tämä johtuu puoluepolitiikasta, punavihreät vähät välittävät poikien ja miesten tasa-arvo-ongelmista. Iso osa aiheesta kirjoittavista toimittajista myötäilee tätä agendaa. Miehet ovat rajusti yliedustettuina kaikkein huono-osaisimmissa ihmisryhmissä kuten asunnottomissa ja vangeissa. Väestötilastot kertovat meille väestön vähenemisen ja vanhenemisen lisäksi räikeästä epätasa-arvoisuudesta eliniässä. Naiset elävät Suomessa monta vuotta pidempään kuin miehet. En ole nähnyt tästä yhtä ainutta uutista tai poliittista aloitetta.

Uusimmat

Kesko ostaa kauppakeskuksen

Tavoitteena on jatkaa Espoon keskuksessa käynnistettyä kaupallisten palveluiden kehitystyötä.

› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)