Israelin hallitus on ilmoittanut valmistautuneensa pitkään sotaan palestiinalaista äärijärjestö Hamasia vastaan.
Hamasin yllätyshyökkäyksen seurauksena Gazan kaistaleen tuntumaan on koottu useiden divisioonien verran Israelin asevoimien yksiköitä. Maa on vahvistanut myös pohjoista sivustaansa Hizbollah-miliisin luoman uhkan vuoksi.
Odotettu maahyökkäys Gazaan voi edetä monella eri tavalla. Valkoisen talon lähteet sanovat Telegraph-lehdelle, että presidentti Joe Bidenin hallinnossa ollaan huolissaan konfliktin hallitsemattomasta laajenemisesta. Israel sanoo ”murskaavansa ja tuhoavansa” Hamasin, mutta tavoitteen saavuttaminen voi osoittautua haastavaksi.
Täysimittainen maaoperaatio Hamasin tuhoamiseksi edellyttäisi sen johdon eliminointia, asekaluston haltuunottoa ja järjestön infrastruktuurin purkamista.
Eteneminen Gazan tiiviisti rakennetulle alueelle voi aiheuttaa raskaita tappioita molemmin puolin. Alue on kaivettu täyteen Hamasin tunneleita, ja äärijärjestöllä on arviolta 30 000–40 000 taistelijaa. Yksi vaihtoehto olisi siirtää miehityksen jälkeen Gazan hallinta Fatah-liikkeelle, joka hallitsee Länsirantaa.
University College London -yliopiston Lähi-idän asiantuntija Julie Norman sanoo Yhdysvaltain tukevan vaihtoehtoa, jossa Gazaan saataisiin vaihtoehtoinen palestiinalaishallinto. Fatahin suosio on kuitenkin alamaissa Länsirannalla, sillä sitä syytetään liiallisesta yhteistyöstä Israelin kanssa.
Israel voi päätyä miehittämään Gazan pohjoisosan ja jättämään eteläpuolen palestiinalaishallinnolle. Alueelle olisi jätettävä suuri määrä sotilaita. Israelin presidentti Isaac Herzog on jo todennut, ettei tällainen vaihtoehto ole todennäköinen.
Pelkona on, että Hamasin aloittama konflikti laajenee alueelliseksi sodaksi.
– Alueellisen eskalaation uhka on todellinen huolenaihe. Yhdysvallat on ponnistellut arabikumppanien kanssa diplomaattisesti konfliktin rajaamiseksi, Norman sanoo.