Timo Harakka: Tästä syystä äänestän nyt rajalain puolesta

SDP:n kansanedustaja kertoo mielenmuutoksestaan Facebookissa.
SDP:n Timo Harakka piti ryhmäpuheenvuoron eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 30. syyskuuta 2026. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
SDP:n Timo Harakka piti ryhmäpuheenvuoron eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 30. syyskuuta 2026. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
SDP:n Timo Harakka piti ryhmäpuheenvuoron eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 30. syyskuuta 2026. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
SDP:n Timo Harakka piti ryhmäpuheenvuoron eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 30. syyskuuta 2026. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka aikoo äänestää rajaturvallisuuslain puolesta eduskunnassa. Viimeksi hän oli yksi kuudesta SDP:n kansanedustajasta, jotka äänestivät lakia vastaan.

Harakka kertoo mielenmuutoksestaan Facebookissa.

– Päätös rajalain jatkamisesta tehdään lähiviikkoina, joten sitä ylellisyyttä ei meillä ole, että odottaisimme EU-lainsäädännön valmistumista. Tästä syystä äänestän rajalain jatkon puolesta, Harakka kirjoittaa Facebookissa.

Harakan mukaan SDP:n alkuperäinen tavoite on ollut saada eurooppalainen ratkaisu ulkorajojen hybridiuhkan varalta. Harakan mukaan yhteinen ja solidaarinen EU-linja ”olisi monin verroin parempi kuin jättää vastuu kokonaan yksittäiselle rajamaalle, joka joutuu rikkomaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja EU-oikeutta”.

Harakka viittaa kirjoituksessaan EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin syyskuussa pitämään Unionin tila -puheeseen, jossa hän sanoi Euroopan tarvitsevan ”yksimielisen, yhteisen järjestelyn hybridiuhkien torjumiseksi” ja että mekanismi otetaan käyttöön ”hätätilanteessa toteutettavia turvatoimia varten”.

Harakan mukaan tämän toteutumista ei voida Suomessa jäädä kuitenkaan odottamaan. Harakka on tänä syksynä arvostellut aiemmin eduskunnan täysistunnossa sitä, että eduskunnan roolia pitäisi vahvistaa rajaturvallisuuslain kaltaisissa poikkeuslaeissa. Tuolloin hän ei vielä sanonut suoraan, miten aikoo äänestää lakiesityksestä täysistunnossa.

Rajaturvallisuuslain jatkaminne on paraikaa eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Lain sisältöön ei esitetän muutoksia. Hallitus esittää, että väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain voimassaoloa jatketaan 31.12.2028 asti. Rajavartiolaitoksen tietojen ja arvion mukaan tilanne ei ole olennaisesti muuttunut vuodesta 2025, jolloin lain voimassaoloa jatkettiin viimeksi.

Rajaturvallisuuslain jatkaminen vaatii käytännössä taas viiden kuudesosan enemmistön eduskunnasta.

Harakan lisäksi lakia vastaan äänestivät SDP:stä viimeksi myös kansanedustajat Nasima Razmyar, Elisa Gebhard, Krista Kiuru, Johan Kvarnström ja Matias Mäkynen. He olivat saaneet ryhmältä poikkeusluvan.

Ryhmäjohtaja Tytti Tuppurainen on sanonut Helsingin Sanomille uskovansa SDP:n eduskuntaryhmän seisovan nyt yhtenäisesti lain takana. Harakan lisäksi muut aiemmin vastaan äänestäneet eivät ole toistaiseksi kommentoineet ratkaisuaan. Razmyar sanoi muutama viikko sitten Verkkouutisille, että asiasta keskustellaan vielä ryhmässä.

Sinuhe Wallinheimon mukaan opposition väitteet eivät pidä paikkaansa.
Aikovatko muut puolueet kuin kokoomus jättää kertomatta oman vaihtoehtonsa, kansanedustaja ihmettelee.
Töissä pitkään jatkamisen pitää olla oma valinta, sanoo Marko Kilpi.
Mainos