SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar ei kommentoi edelleenkään tulevaa äänestyskäyttäytymistään rajaturvallisuuslain suhteen. Ryhmäjohtaja Tytti Tuppurainen vakuutti viime viikolla eduskunnan lähetekeskustelussa SDP:n tukea laille.
– En ole tätä kommentoinut. Asiasta keskustellaan varmasti vielä ryhmässä, Razmyar sanoi Verkkouutisille eduskunnassa tänään keskiviikkona.
Razmyar oli yksi kuudesta SDP:n kansanedustajasta, jotka äänestivät viimeksi lakia vastaan vastoin ryhmän kantaa. He olivat saaneet ryhmältä poikkeusluvan. Razmyarin lisäksi vastaan äänestivät myös Elisa Gebhard, Timo Harakka, Krista Kiuru, Johan Kvarnström ja Matias Mäkynen.
Helsingin Sanomille Tuppurainen sanoi viime viikolla eduskunnan lähetekeskustelun yhteydessä uskovansa ryhmän seisovan nyt yhtenäisesti lain takana viitaten puoluekokouksen loppukeväästä tekemään selkeän myönteiseen linjaukseen asiasta.
Verkkouutiset kysyi keskiviikkona Razmyarilta, onko Tuppuraisen tuoreella kannanotolla miten vaikutusta asiaan, mutta hän ei halunnut kommentoida asiaa enempää. Razmyar on aiemmin sanonut haluavansa puntaroida asiaa rauhassa. Iltalehdelle hän sanoi kuukausi sitten, ettei ole päättänyt vielä kantaansa ja kertoi muodostavansa sen vasta, kun hallitus tuo esityksensä eduskuntaan. Nyt näin on tapahtunut.
Osin toisin puoluekokouksen kantaa näyttäisi tulkitsevan taas eduskunnassa juuri aloittanut entinen pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Hän kommentoi medialle valtakirjansa tarkastuksen yhteydessä, ettei lupaa äänestää rajaturvallisuuslain puolesta.
– Minä kävin tarkkaan läpi sen puoluekokouspäätöksen ja myöskin tämän rajalain ja totean, että siellä on selkeästi ongelmia meitä sitovien kansainvälisten sopimusten kanssa, Rinne kommentoi asiaa eilen tiistaina Ilta-Sanomille.
Rajaturvallisuuslakia viimeksi vastaan äänestänyt Timo Harakka taas nosti eduskunnan lähetekeskustelussa esiin kyseisen lakiesityksen ongelmia ja antoi ymmärtää, että esimerkiksi eduskunnan roolia pitäisi vahvistaa tämänkaltaisissa poikkeuslaeissa.
Rajaturvallisuuslain jatkaminen on paraikaa eduskunnan käsittelyssä. Hallintovaliokunnan vastuulla on tehdä siitä mietintö ja perustuslakivaliokunnalta odotetaan siihen lausuntoa.
Hallitus esittää, että väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain voimassaoloa jatketaan 31.12.2028 asti. Rajavartiolaitoksen tietojen ja arvion mukaan tilanne ei ole olennaisesti muuttunut vuodesta 2025, jolloin lain voimassaoloa jatkettiin viimeksi.
Rajaturvallisuuslain jatkaminen vaatii käytännössä taas viiden kuudesosan enemmistön eduskunnasta.