Puolustusvoimat nostaa kuluneella viikolla julkaistussa sotilastiedustelun julkista katsausta koskevassa tiedotteessa esiin teemoja, jotka ovat vaikuttaneet globaalin turvallisuuden kehitykseen vuonna 2022. Merkittäviksi tekijöiksi mainitaan muun muassa Ukrainan sota, koronapandemian jatkuminen, maailmantalouden epävarma tilanne sekä ilmastonmuutoksen eteneminen.
Suomen geopoliittisessa asemassa korostuu puolestaan entisestään tilannetietoisuuden, tiedusteluanalyysin sekä toimintaympäristön seurannan tarve. Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kontra-amiraali Juha Vauhkonen toteaa viime vuoden olleen sotilastiedustelulle kiireinen.
Tiedotteen mukaan maanpuolustukseen kohdistui vuonna 2022 runsaasti ulkovaltojen tiedustelua, joka koski muun muassa puolustus- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoa sekä infrastruktuuria.
Vuonna 2019 voimaan astuneet siviili- ja sotilastiedustelulait ovat puolestaan kasvattaneet kotimaisen tiedustelun kyvykkyyttä ja reagointinopeutta.
– Sotilastiedustelulaki ja sen antamat toimivaltuudet ovat osoittautuneet toimiviksi ja oikeasuhtaisiksi, toteaa Vauhkonen.
Vauhkosen mukaan myös tiedonhankinta on tehostunut ja tuonut sotilastiedustelun käyttöön entistä parempia lähdeaineistoja.
Toimintaympäristön teknistyminen, uhkien monimutkaistuminen sekä tietoyhteiskunnan riippuvuus teknologiasta haastavat jatkossakin tiedusteluviranomaisia. Lisäksi Suomen liittyminen Natoon tulee muuttamaan myös sotilastiedustelun luonnetta, kun maailman tapahtumia ja toimintaympäristöä seurataan koko sotilasliiton tasolla.
