Maavoimien alkutalven harjoituksissa tuhansia asevelvollisia ja liittolaisia

Tavoitteena on varmistaa tehtäväänsä koulutettujen asevelvollisten sodan ajan yhteinen suorituskyky.
Suomalaisia ​​sotilaita käyttämässä raskasta kranaatinheitintä Nato Cold Response 26 -sotaharjoituksessa Rovaniemellä 17. maaliskuuta 2026. STR / LEHTIKUVA / JARNO VUORINEN
Suomalaisia ​​sotilaita käyttämässä raskasta kranaatinheitintä Nato Cold Response 26 -sotaharjoituksessa Rovaniemellä 17. maaliskuuta 2026. STR / LEHTIKUVA / JARNO VUORINEN

Maavoimien alkutalven harjoituksissa tuhannet joulukuussa reserviin siirtyvät sekä palvelustaan jatkavat varusmiehet harjoittelevat eri puolilla Suomea yhdessä reserviläisten ja liittolaisten kanssa.

Marras-joulukuussa järjestettävillä koulutuksen päättävillä harjoituksilla todennetaan reserviin siirtyvien varusmiesten osaaminen omassa tehtävässään, sekä kyky toimia yhtenä joukkoja. Samanaikaisesti vahvistetaan kertausharjoituksiin osallistuvien reserviläisten ja henkilökunnan ammattitaitoa, kertoo Maavoimat.

Asevelvollisten kanssa Suomen puolustamista harjoittelevat eri liittolaismaiden sotilaat useissa harjoituksissa. Harjoituksilla vahvistetaan samalla reservin ja henkilökunnan kykyä yhteiseen operointiin liittolaisten kanssa.

Mighty Hammer 26 aloittaa

Panssariprikaatin johtama Mighty Hammer 26 -harjoitus aloittaa Maavoimien alkutalven harjoitustoiminnan Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueella Niinisalossa 23.10.–3.11.

Mekanisoitujen joukkojen harjoitukseen osallistuu noin 2 000 henkilöä, joista suurin osa on reserviläisiä. Puolustusvoimien ajoneuvoja harjoituksessa on lähes 400, joista panssarivaunuja ja panssaroituja ajoneuvoja on noin 120.

Harjoituksen tavoitteena on kehittää mekanisoitujen joukkojen nopeaa toimeenpanokykyä sekä hyökkäys- ja viivytystaistelua. Suomalaiset mekanisoidut joukot ovat saumaton osa liittokunnan mekanisoituja suorituskykyjä.

Harjoituksessa käytetään raskaamman kaluston lisäksi tiedustelulennokkeja, FPV-lennokkeja sekä erilaisia lennokintorjuntasuorituskykyjä.

Maasotakoulun johtama Northern Spike 26 -panssarintorjuntaharjoitus kokoaa yhteen noin 300 varusmiestä, sekä henkilökuntaan kuuluvaa kouluttajaa ja opiskelijaa Rovajärven harjoitusalueelle 30.10.–7.11.

Harjoituksessa varusmiehistä koostuvat panssarintorjuntaohjusjoukkueet harjoittelevat omaa poikkeusolojen tehtäväänsä ja harjaantuvat aselajiosaamisessaan eli panssarintorjunnassa.

Maasotakoulun johtama harjoitustoiminta Rovajärvellä jatkuu Lightning Strike 26 -harjoituksella 30.10.–22.11. Lightning Strike 26 on Puolustusvoimien vaikuttamisen ja Maavoimien tulenkäytön harjoitus, jossa harjoitellaan tulenkäytön johtamista ja tykistöjärjestelmän käyttöä sekä kehittämistä eri tasoilla. Harjoituksen kokonaisvahvuus on noin 4 100 henkilöä.

Harjoitukseen osallistuu sotilaita seitsemästä Maavoimien joukko-osastosta, Rajavartiolaitokselta sekä liittolaisia Saksasta, Norjasta, Ruotsista, Latviasta ja Alankomaista. Harjoituksen avulla vahvistetaan liittokunnan yhteistä tulenkäyttökykyä sekä syvennetään eri maiden yhteisoperointikykyä.

Mallet Strike ja Lapland Steel

Ilmatorjuntajoukkojen tärkein harjoitus, ADEX Mallet Strike 2/26, järjestetään Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella 10.–19.11.2026. Harjoitukseen osallistuu noin 1 500 henkilöä, joista suurin osa on varusmiehiä.

Liittolaisten ilmatorjuntajoukkoja osallistuu harjoitukseen Norjasta, Ruotsista ja Britanniasta.

Harjoituksen päämääränä on edistää ilmatorjunta-aseita käyttävien joukkojen kykyä toimia monipuolisissa maalitilanteissa ja haastavassa elektronisen sodankäynnin ympäristössä.

Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on kehittää ilmatorjunnan yhteensopivuutta ja toimintatapoja liittolaisten kanssa.

Lapland Steel 26 -harjoitus järjestetään Rovajärven harjoitusalueella 29.11.–4.12. Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 1 860 henkilöä, joista noin puolet on suomalaisia varusmiehiä Jääkäriprikaatista ja Rajavartiolaitokselta.

Video

Kotimaisten joukkojen lisäksi harjoitukseen osallistuu myös liittolaisia Ruotsista, Britanniasta ja Ranskasta.

Harjoituksen tavoitteena on kehittää Naton eteentyönnettyjen maajoukkojen (FLF Finland) yhteisoperointikykyä ja syventää eri kansallisuuksien osaamista Keski-Lapin olosuhteissa.

Lively Sentry 26

Kaartin jääkärirykmentin johtamassa Lively Sentry 26 -harjoituksessa harjoittelee noin 3 550 henkilöä 27.11.–4.12. Helsingin ja Vantaan alueella. Mukana on joukkoja Kaartin jääkärirykmentin lisäksi, Panssariprikaatista, Rannikkoprikaatista ja Utin jääkärirykmentistä.

Harjoitukseen osallistuu noin 1 500 varusmiestä, 1 200 reserviläistä ja 850 henkilökuntaan kuuluvaa.

Harjoituksen pääteemana on vastahyökkäyksen toteuttaminen. Tämän lisäksi siinä testataan ja kehitetään taistelunaikaista haavoittuneiden evakuointia ja hoitoa hyvinvointialueen resursseihin tukeutuen. Harjoitukseen kuuluu keskeisesti myös erilaisten miehittämättömien järjestelmien käyttö taistelutoiminnassa.

Karelian Spear 26 ja Northern Axe 26

Karelian Spear 26 -harjoitus järjestetään Kymenlaakson alueella 28.11.–4.12 ja sen tarkoituksena on harjoitella joukkojen nopeaa siirtämistä operaatioalueelle sekä eri aselajien yhteisoperointikykyä.

Harjoituksen kokonaisvahvuus on noin 4500 varusmiestä, reserviläistä ja henkilökuntaan kuuluvaa.

Harjoitukseen osallistuu joukkoja Porin prikaatista, Panssariprikaatista, Maasotakoululta, Maanpuolustuskorkeakoululta ja Rajavartiolaitokselta.

Tämän lisäksi harjoitukseen osallistuu joukkoja ja henkilöstöä muun muassa pääesikunnasta, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta ja Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksesta.

Northern Axe 26 -harjoitus järjestetään Pohjois-Karjalan alueella 30.11.–4.12. Harjoituksen kokonaisvahvuus on noin 2 500 henkilöä, joista reserviläisiä on 250. Harjoitukseen osallistuu Kainuun prikaatin, Utin jääkärirykmentin, Rajavartiolaitoksen sekä Logistiikkalaitoksen joukkoja ja henkilöstöä.

Harjoituksen tavoitteena on kouluttaa joukkoja toimimaan Pohjois-Karjalan olosuhteissa. Harjoituksessa hyödynnetään miehittämättömiä järjestelmiä osana normaalia taistelutoimintaa kaikilla tasoilla, sekä harjoitellaan eri esikuntien johtamista.

Perusteluiksi kerrottiin vapaa-ajan käyttö ja lisäsäilytystilan tarve.
Puolustusvoimat haluaa palauttaa miinavarastot Ottawan sopimusta edeltäneelle tasolle.
Yksi pieni virhe älylaitteen asetuksissa voi paljastaa sotilaan sijainnin ja vaarantaa turvallisuuden.
Mainos